2023 05 toukokuu - Cha cha cha Vietnamista!

• Kuvia  Goooglen albumista 
• Videota YouTubesta: 
• Puhelimen videot  koosteena toukokuulta 2023
• 5.5.2023   Uusi polkupyörän turvaistuin otettu käyttöön
• 9.5.2023   Isot sateet alkoivat. Maanvyörymä on tuttu näky sateeen jälkeen.
• 21.5.2023  Sunnuntaipyöräily leikkikentälle 
• 21.5. 2023  Karaoke on suosittua huvia Vietnamissa. Mekin kokeilimme sitä leikkikentällä. 
• Tietokoneella olemme pelanneet viime aikoina usein
• 26.5.2023  Automatka häihin, kuvaa myös häistä Vietnamissa.  

Nätti tyttö ja kiva rallatus Solo, vähän karibialaista, reggaeta. Siinä minun suosikkini. Esitys oli himean seksistinen muttei mennyt yli. Onneksi kaunis oranssinvioletti mekko kätki enemmän kuin virallisessa esiktseluvideossa.    ... I love you, Blanka, Poland.  Vanha ukko ihalemassa nuoria tyttöjä, en häpeä, sillä se tapahtuu kunnioittavasti 

Eurosivuion laulukilpailu

Ukrainan Kalush voitti vuonna 2022, joten kilpailu olisi pitänyt järjestää Ukrainassa. Koska Venäjän raukkamainen tuhoamissota reihuu siellä edelleen, kilpailu järjestettiin Liverpoolissa, koska Britannia tuli Kalushin jälkeen kakkoseksi, ykköseksi raadin mielestä. Kansat saivat tahtonsa läpi ja Kalush ohitti britit yleisöääniä laskettaessa. Tänä vuonna kansan suosikki Suomen Käärijä kappaleellaan Cha cha cha ei  onnistunut ohittamaan tuomariston suokkia Ruotsin Tattoo-kappaletta, jonka esitti Loreen

Minä en näe tuossa voittajakappalessa mitään erikoista. En myökään pidä tuosta Cha cha chasta sinänsä, mutta onhan se ihailtavaa, että suomen kielellä laulettu kappale on saanut niin paljon ihailua. Teksti on silkkaa suomalaista eskapismia: pää täyteen ja huolet pois, nyt bailataan ankarasti!

Ukrainaa edustanut  Tvorchi ei sykähdyttänyt, mutta BBC:n tekemä video viime vuoden voittajan Kalush orchestra kanssa oli upea.  Erityisen sykähdyttävää, että siinä soittaa pianoa Walesin prinsessa Catherine. 

Minusta on kuitenkin hienoa seurata Cha cha cha:n menestystä maailmalla, vilpitöntä ja innostunutta faminuts, videoita reaktioista,  ihmisten tekmiä omia versioita, eritoten ukrainaksi.  Sitä kautta olen alkanut arvostamaan kappaletta enemmän kuin ennen kilpailua tai sen aikana. 

Myös vanhoja voittajakappaleita ja muita on tullut mileen, mm. tämä Nicolen Ein Bischen frieden ja Nenan  99 luftballoons. 

Uusi jääkaappi 

Nyt toimii elämä vähän paremmin, kun ei aina tarvitse miettiä kolmeen kertaan, että onko jääkaapissa tai pakastimessa tilaa uudelle jäätelö/gelatosatsille tai painekeitetylle ja yön yli hauduteteulle papusatsille, volgansienelle tai hapankaali/kimchi-erälle. Nyt siellä on tilaa sekä minun että muun perheen ruuille, myös isolle määrälle jäitä, joita täällä kuumassa kuluu jatkuvasti. 

Erik sai piirrellä sen aikaa kun kirjoitettiin osamaksusopimusta. Ostan yleensä isommat tuotteet osamaksulla vaimon nimissä. Täällä useimmat kaupat antavat paikallisille korotonta maksuaikaa. 

Samsung-jääkaappi, jossa vasemmalle aukeavan oven takana on pakastin ja oikealla jääkaappi. Tilavuus 655 litraa. Hinta euroissa alle 700.  Suomessa näkyy olevan myynnissä hieman eri mallinumerolla varustettuja, mutta toiminnoiltaan samanlaisia.  

Seuraavana päivänä se iso yli sadan kilon painoinen laatikko sitten tuotiin kotiin kolmen miehen voimin. Minun piti tehd' siolle tilaa, myös huolehtia, ettei sada suoraan kaapille.  

Kaupassa katselin myös muuta lähiaikojen ostettavaa-listallle olevaa: psukoneita ja puhelimia.  Näkyy olevan tarjolla runsaasti pesukonemalleja, joissa pyykki täytetään lasiluukun kautta edestä ja veden lämpötilaa voi säätää. 

Tämä viisi vuotta vanha kone, vuonna 207 ostamani, ei lämmitä vettä, vaan se käyttää luomuläpöistä, joka on yleensä 25-30-asteista. 

Meillä ei paljoa konmaritusta harrasteta. Kaikkialla joka paikka on täynnä tavaraa. Se ei näytä kauniilta, mutta on käytännöllistä.  Minun keikkiöstäni osa näkyy tuossa vasemmalla, jääkaappipakastin taustalla. 

Joskus leikin ajatuksella, että olisi kakkosasuntoja tuollainen siisti ja moderni yksiö tai kaksio. Sellaisissa joskus yövyn, huoneistohotelleissa, Saigonissa ja muualla kun hinta on kohdallaan. 

Mutta nyt on vain tämä. Ei ainakaan tarvitse pelätä seinien, lattian tai minkään muunkaan naarmuttamista. 

Huoneessani toki on hyvä lattia.  Toki sekin on kaukana kommarista: tavaraa on paljon, aapeleita riesteilee joka paikassa. Siellä on kaksi lämpöpumppua: yksi imemässä kosteutta ja toinen viilentämässä makuualkovia.  

Ihan kuun lopussa loin käyttämään pari vuotta sitten pahimpaan koronaeristyksen aikaan hamkittua juoksumattoa.  Olen juossut siinä noin kolme kilometriä samalla kuulokkeista musiikkia kuunnellen. 

Poika on alkanut kiinnostumaan myös musiikin tekemisestä: laulamisesta ja soittamisesta. Valitettavasti en pysty antamaan hänelle siinä kunnon opastusta, mutta onneksi on Youtube ja siellä runsaasti opetusmateeriaalia.  Jossain vaiheessa pitää myös harkita soittotuntien ottamista, jos opettaja löytyy. Naapurustossa on yksi poliisi, jonka  olen näynyt iltaisin soittelevan sähkökitaraa. Häneltä pitää kysyä. 

Sillä välin ostin hänelle kosketinsoittimen, jossa on piano ja muita soittimia, myös rumpukone. 

Laitteen saa kytkettyä vahvistimeen eli minun tapauskessa karaoke-järjestelmään, jota olen kokoamassa osista android-tv-boksin ympärille. 

Sitä varten on tullut hankittua monia pikku laitteita ja tarvikkeita viime aikoina:  analogisesta digitaaliseen ja päinvastoin muutnimia, HDMI-jakajia,  optisica kaapelitta. Huoneen johtoviidakko kasvaa entisestään, mutta tuollainen puuhailu tuottaa minulle mielihyvää ja kivaa askartelua aivoille. Ole itse oma roudarisi, tuli mieleen jossain vaiheesa kun mietin kytkentöjä. 

Myös laten rummut tuli ostettua. Kitara eli epävireinen ukulele on jo ennestään. 

Ne ovat olleet muualla pojan ja serkkujen käytössä, mutta minun on tarkoitus sijoittaa ne tuonne tv:n alle omaan telineeseensä. 

Jatkuvaa parannusta ja edelleen kehittämistä. Sitähän se on ja siitä minä nautin.  Pieni huone tulee ihan täyteen kaikkea, lattiasta kattoon. Sitä varten täytyy myös rakentaa kiinteitä tikkaita, joita myöten pääsee ylähyllyille ilman, että täytyy raahata jakkaraa tai tikkaita.  



Kehitys kehittyy myös puutarhassa: ainakin rikkaruohot kasvat, tai ne kasvit, joita en ole tarkoituksella istuttanut. Istutetuistakaan en aina tiedä, mikä on mikä vai onko se jokin muu.  

Uima-altaan läheisyyteen olen kylvänyt myös monenlaista: sauropus androgymous, jalapneo ja muita chililajikkeita, kukkia, papuja. 

Viime vuonna istutettu sitruunapuu on alkanut kukkimaan ja tekemään myös hdelmää.  Pari uutta puuta olen istuttanut: jaboticaba eli puu, joka tuottaa mustaherukan makuisia hedelmiä ja sitten Syzygium polyanthum jota käytetään täällä päin laakerinlehden tapaan.  Nämä ja sitten tuo mainittu sauropus androbgymous tulivat minulle tutuiksi jo Australiassa kun olin muuttanut tropiikiin ja innostunut oman puutarhan perustamisesta. 

Kimmokkeen laakerinlehden kasvattamiseen sain Facebookissa tädiltäni, joka kertoi lukeneensa, että lakkerinlehti ja rosmariini yhdessä käytettynä ovat oiva lääke nivelkipuihin. Totta, monet kasvit ovat vuosituhansien ajan toimineet lääkeaineiden lähteinä. Monet kipua lievittävät myös sisältävät opioideja, aineita, jotka suurempina määrinä käytettynä ovat huumaavia. Tällaisia ovat myös monet mausteina käytety kuten laakerinlehti.   

Banaani näkyy pystyvän keräämään lehdillään vettä jopa aamukasteesta, jota esiintyy ilman lämpötilan noustessa.  Nyt satieden alettua  Mökilleni vievän "banaanipolun" varren kasvit ovat alkaneet venähtämään oiekin kunnolla. Banaani kasvaa hämmästyttävän nopeasti.  

Kävin hammaslääkärissä lähikaupungissa. Yksi harvoista omista hampaistani lohkesi ja siihens yntyi syvä kuoppa.  Sieltä tuli ulos myös vanhoja mustenita amalgamin murusia. Halusin laitattaa siihen uuden paikan, mutta klinikalla sanottiin, ettei sitä voi tehdä vaan hammas täytyy poistaa ja tilalle laittaa titaniumimplantti.  Sellaisia minulla on siinä vieressä alaleuassa jo ennestään: Helsingissä vuonna 1997 laitettuja korvaamaan pysyvien hampaiden aihioiden puuttumisen. Samasta syystä ylös oli jo vuonna 1989 laitettu oman hampaiden päälle rakennettu silta. Sitä on jouduttu pariin otteeseen korjaamaan: mm. 2016 Ukrainassa kun Kiovassa poistatin viisaudenhampaat ja laitatin keraamisia paikkoja amalgamin tilalle. 

Tässä syyskuun 2010 kuvassa ne viisaudenhampaat vielä näkyvät.  Nyt poistettu hammas on tuo alaleuan sillan viereää oikealla oleva suun isoin hammas. 

En tarkalleen tiedä, mitä ne takivät poiston lisäksi: laitettiinko sinne jo implantti varten tarvittava "holkki" vai laitetaanko sekinv asta kolmen kuukauden kuluttua, jollin minua pyydettiin tulemaan uudestaan.  Implantti kruunuineen tulee silloin kustantamaan n. 800 euroa. Onneksi juuri silloin saan lunastaa Australiassa kertyneet eläkesäästöni. 

Todella ärsyttävää minusta on se, että täällä on potilas sitä, mitä Suomessa oli ennen: eli tyhmä uhri, jolle ei kerrota juuri mitään tuaidsta, hoidoista eikä lääkkeistä. Täällä lääkäri antaa mukaan vain pussillisen eeri värisiä pillereitä, jotka on pakattu annosteluohjeiden mukaisiin pikkupuseeihin. Usein lääkkeiden nimiä ei ole näkyvissä. Potilastietojärjestelmiä ei ole, eli jos käyt useammalla lääkärillä, hei eivät ole tietoisia toisen määräämistä lääkkeistä.  Minulle annettiin myös mukaan pillereitä, joista heitin menemään kaikki ne, joista en saanut selvää, mitä ne ovat. Ne muut olivat antibiootteja ja turvotusta lieventäviä lääkkeitä. Niitä ostin lisääkin viikon kuluttua kun leukaluussa tuntuva kipu ei hälvennyt. Olin ottanut ibprofeenia-parasemtamolivalmistetta sekä runsaasti valkosipulia jo siitä lähtien kun hammas lohkesi ja kipu alkoi tuntua. 

 

Sunnuntaisin me pyöräilemme 12 - 15 km lähikaupungin ostoskeskukseen, jonka leikkitilassa vietämme viisi-kuusi tuntia.  Tapaamme runasaasti muita lapsia ja minä melkein joka kerran onnistun juttelemaan myös englantia ymmärtävän aikuisen kanssa. Meillä on mukana eväät: teetä, appelsiinimehua, limsaa, keksejä, sipsejä ja karkkeja.  Se on meidän kivaa yhteistä aikaa.  

Viikolla käymme yhtenä päivänä neljän kilometrin päässä lähikaupungin puistossa. Myös siellä meillä on mahdollisuus tavata muita ihmisiä. Olen hyvin tyytyväinen siihen, miten Erikin ujous pikku hiljaa haithtuu aj hän haluaa ottaa kobntakeja muihin lapsiin, leikkiä heidän kanssaan.  Tavoitteena on, että joku päivä hän voittaa pelkonsa ja usklataa jopa olla koulussa päivän vain kavereiden ja opettajien seurassa. Pyöräilemme sunnuntaisin sen koulun ohi, jossa hän yritti käydä helmi-maaliskuussa, mutta joutui keskyttämään pelkojensa takia. Se oli hänen mielestään Halloween-koulu aj opettjaat olivat Halloween-opettajia.  Keskustelemme vieläkin koulusta ja peloista aina siitä ohi kulkiessamme ja joskus muulloinkin. Hänellä tuntuu oelvan selvä tarve käsitellä asiaa: sitä, miten siellä oli yhtäältä hauskaa, mutta toisaalta pelottavaa. 

Paikalliset ovat kommentoineet muutaman kerran, että täällä lapsi vain laitetaan kouluun ja annetaan tottua siihen: muutaman päivän päästä håän jo itse haluaa mennä sinne. Meillä se ei toiminut, enkä minä muutenkaan hyväksy liiallista pakottamista, kun ei kerran ole välttämtöntä tarvetta sille. Parempi on kunnioittaa hänen näkemyksiään ja lähteä niistä parantelemaan suhtautumista. 

Lähiseudun silta- ja tietyömaiden edistymistä myös seuraamme ja kommentoimme. 

Joku sen kertoi viime vuonna tai sitä edellisenä Facebookissa. Unohdin, kunnes muistot toivat uutisen esiin: Erikin nimipäivä on 18.5. Jatkossa täytyy muistaa, vaikkei Vietnamissa vietetäkään nimuipäiviä. 

Toukokuun 31. vuonna 1982 sain valkolakin. Minusta tuli ylioppilas Magna cum laude approbatur - yelisarvosanalla. Kirjoitin kaksi ällää: reaalista ja suomen kielen ainekirjoituksesta. Ylioppilaslakkia olen pitänyt muutaman kerran vappuna. Nyt se on kadonnut.  En muista, tuliko se postissa Cairnsiin  Australiaan vai jäikö Suomeen. 

Suuri kunnia Suomelle oli saada vieraaksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski. Vierailua seurattiin tarkasti ympäri maailmaa. Ikävä kyllä Ukrainalle ei voitu luvata käytöstä poistuvia Hornet-hävittäjiä. Sanna Marin jo puoliksi lupasi ne. Minä kyllä lupaisin ihan kokonaan. 

Kiovassa on nyt Suomen­kuja – Suomea rakastava Oleg, 33, on omistanut elämänsä Venäjän pyyhkimiseen Ukrainasta Venäjän kielen valta ja muistot neuvostoajoista katoavat nyt kovaa vauhtia Ukrainasta.

kirjoittaa Ilta-sanomat artikkelissaan. 

s

x