tiistai 23. helmikuuta 2016

Opettajan apulaisena Vietnamissa. Nha Trang.


Paljon nuoria ihmisiä, innokkaita englannin kielen opiskelijoita. Rantaa, kaupunkielämää. Sitä se on täällä Vietnamin Nha Trangissa vielä pari-kolme viikkoa.





Aamulla puoli kuudelta on hyvä olla meren rannalla katsomassa auringon nousua. Aurinko nousee saarten takaa, se on osittain pilvien peitossa. Se ei polta. Sitä voi katsoa suoraan silmiin.  Sille voi tehdä aurinkotervehdyksiä, joogaliikkeitä.   Sinne on vain 20 minuutin kävely tai juoksu asunnoltani.
Kaupunki jatkuu pitkänä nauhana rannan suuntaisesti. Etelässä on vanha lentokenttä ja sen jälkeen turistialue.  Nha Trangia kutsutaan joskus venäläisten Pattaiaksi. Pattaya on turistikaupunki Thaimaassa.




















Jälkisanat nyt maaliskuun lopussa kun olen jo Ukrainassa:   Se oli meno ja meininkiä Vietnamissa. Siellä mennään suurella sydämellä ja suurella tunteella, kuumana käydään jo ilmastonkin puolesta. 
Ei ollut paljoa aikaa eikä halua istua ja rauhoittua miettimään sitä, mitä tapahtuu. Vieläkin se tuntuu hankalalta, mutta nyt taitisi olla siihen hyvä aika.