sunnuntai 30. kesäkuuta 2024

2024 06 kesäkuu - oikea silmä ei olekaan mennyttä

  •  Kuvat  kesäkuulta 2024 
  • Vidota 
    • Kooste puhelimen videoista kesäkuulta 2024 (Youtube-video aukeaa erillisessä selainikkunassa)
    • 21.6;2024 ja vähän ennen.  Poikani ja minä. Vuorokauden matkani jällkeen hänellä oli paljon kerrottavaa.  
    • 25.6.2024, Voiko vanha kömpelö läski oppia skeittaamaan?

 

 

Bussilla on tässäkin kuussa matkusteltu muutama kerta. Nämä yksityisillä hyteillä  ja makuuasentoon säädettävillä istuimilla varustetut bussit ovat mukavia myös yöllä. Niissä saan jopa muutaman tunnin nukuttua.

 

 Hampaiden jälkeen silmät kuntoon? 

Silmieni tilanteesta taustaa  kirjoituksessa  3/2019 , jolloin oikean silmän tekomykiö ja ilmeisesti sarveiskalvo vauroituivat pahasti niin, että tekomykiö piti poistaa. Se tehtiin Singaporen sijasta Vietnamin Ho Chi Minh Cityssä.   Operaation jälkeen silmäni ovat olleet suht vakaat. Ennen parempi, oikea silmä on olltu käytännössä poissa pelistä, koska siihen ei ole laitettu utta tekomykötä. Syynä siihen on sarveiskalvon huon kunto.  Tilanteen voisi korjata joko kokonaisella tai osittaisella sarveiskalvon siirolla. Se merkitsisi sitä, että kuolleelta henkilöltä otetaan sarveiskalvo tai osa sen soluista, jotka sitten siirretään minulle leikkauksessa.  Näin kertoi minulle Eurooppalaisen silmäaseman etelä-afrikkalainen silmälääkäri. Hän myös määräsi minut tulemaan tarkastukseen puolivuosittain.  Viimeksi kävin syyskuussa 2020 sen jälkeen, kun Erik oli vahingossa sohaissut silmääni puukepillä.  Silloin silmä oli tulehtunut ja siihen määrättiin tippoja ja voidetta.

 Nyt päätin käydä toisella silmäasemalla, tällä kertaa amerikkalaisella, tarkistuttamassa silmäni ja hakemassa toisen mielipiteen oikeasta silmästäni. Sinne oli tarkoitus mennä jo heti kesäkuun alussa samalla kun kävin hammaslääkärilläni implanttihoidossa. Silloin silmäasema joutui perumaan aikani, joten se siirtyi kuun loppupuolelle.


Niinpä toista kertaa tässä kuussa  ajoin polkupyörällä noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle bussiasemalle vähän ennen puoltayötä, parkkerasin pyöräni sisätiloissa sijaitsevalle parkkialueelle ja odottelin vuorokauden ensimmäistä bussia. Kuten tavallista se oli makuubussi, jossa olivat varsin yksytiset pienet makuuhutit, vähän kuin auton etupenkit, jotka sai kallistettua taakse päin ilman että häritisee takana istuvaa tai nukkuvaa kanssamatkustajaa, kuten tavallisissa busseissa tai lentokoneissa. Täällä istujan takan on vain hänen koppinsa takaseinä. Katso sivun ensimmäinen kuva.

Noin kuuden ja puolen tunnin matkan jälkeen oltiin kaupungin itäpuolen bussiasemalla, jota päätin vaihteeksi kokeilla pohjoisen tai eteläisen sijasta.  Isot bussit pysähtyvät nykyään isommilla keskusasemilla kymmenen tai kahdenkymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Näiltä asemilta ihmiset sitten kuljetetaan haluamiinsa bussiyhtiön toimipisteisiin, hotelleihin tai jopa kotiovelle mikäli koti ei ole kovin kaukana pikkubussin reitiltä.





 

Nha Trang

 Se on kaupunki meren rannalla noin neljän tunnin bussimatkan päässä meiltä 

Siellä vietin pari kuukautta alkuvuodesta 2016 kun olin lähtenyt Malesiasta ja päättänyt lopettaa siellä muhineen suhteen 

Sinne palasin nyt kesäkuun viimeisenä päivänä bussilla osallistuekseni hautajaisiin. Siinä on myös syy miksi kesäkuun postaus venyy heinäkuulle. 

En kuitenkaan palauta tätä luonnokseksi vaan Annan olla julkaistuna siten kun sen ajastin kun viimeisen päivän viimeisille minuuteille. Tämän blogin lukijamäärä on sitten Ukrainan kärsimän terroristihyökkäyksen toisen vaiheen eli helmikuun 2022 jälkeen huomattavasti supistunut. En tarkalleen tiedä mikä siihen on syynä mutta se tapahtui sen jälkeen kun minulle tuli ilmoitus siitä että blogini näkyvyyttä on supistettu siksi että se sisälsi käyttöehtojen vastaista materiaalia. Epäilen että tuo materiaali oli venäläisiä loukkaavan r-sanan käyttö. 


Tuolle loukkaavalle kielelle olisi täälläkin käyttöä koska tämä on venäläisten suosiossa oleva kaupunki. Yksi syy siihen on että tänne edelleenkin tulee suoria lentoja Novosibirskistä. Täällä on gorkin puisto ja monien kauppojen kyltit sekä ravintoloiden ruokalistat ovat venäjäksi. 


Nykyään tosin entistä enemmän näkyy korealaisia kylttejä. Tänne tulee suoria lentoja myös Etelä-Koreasta.

Sitä voin vain arvailla merkitseekö korealaisten turistien kasvava määrä myös koiravarkauksien lisääntymistä sekä kaupungissa että ympäröivällä maaseudulla. 

Täällähän turistibisnekseen kuuluu myös koiran lihas safarien järjestäminen. Kissaa ja koiraa saa ilmeisesti laillisesti myydä myös lihoina. Meidän lähikaupungissa kerrotaan olevan yritys joka kasvattaa kissoja häkissä ja teurastaa niitä myytäväksi 


Joidenkin mielestä ei ole paljoa eroa siinä tapetaanko sikoja lehmiä kissoja vai koiria tai kaloja ihmisten ruoaksi. 

Minusta siinä on kuitenkin se ero että kissat ja koirat ovat ihmiselle tunteenomaisesti läheisempiä. Näin on ainakin suurimman osan ihmisistä kohdalla. Toki on sitten erityisherkkiä ihmisiä jotka pystyvät kokemaan myös muut eläimet yhtä läheisiksi. Tällainen ihminen taitaa olla ainakin Elisa Aaltola ja monet minun vegaani ystävistäni epäilemättä myös. 


Kuitenkin minulle on syy inhota vietnamia sen takia että täällä tuotetaan ja syödään kissan ja koiran lihaa ja muitakin eläimiä kohdellaan välillä varsinkin julmasti

Yksi lisäsyy inhota tätä maata on sen suhtautuminen Venäjään ja Ukrainan sotaan. Vladimir Putin vueraili täällä tässä kuussa sen jälkeen kun hän oli käynyt kerjäämässä sympatiaa Pohjois-Koreasta.


Uusi nopeas internet-valokuitukaapelia pitkin.  Ainakin teoreettisesti netti nopeutui liki kymmenkrtaiseksi aikaisempaan verrattuna. Aiemmin käytettiin vaimon veljen talouden "Free wifi"-yhteyttä, joka lienee tv-liittymän kylkiäinen. Se on hidas ja lisähaitta minulle on, etten voi hallita sen reitinitä enkä kytkeä sitä katkottomaan virtalähteeseen, UPS.  Tämän uuden liittymän myötä voin tehdä molemmat. voin kytkeä molemmat pöytäkoneet kaapelilla reitittimeen ja määritellä niille kiinteät lähiverkon osoitteet niin, että voin käyttää Windows-koneelta Erikin TV-koneena käyttämää  Linux-konetta lähiverkon kautta ip-osoitteessa 192.168.1.4.  Sen takana toimii paitsi komentokehote myös web-palvelin, jolla sijaitsevat mm. vanhat Facebook-sivuni ja niiden sisällöstä, mm. yksityisviestestä hakuja suorittava ohjelma.  Entisen'tietokoneohjelmoijana minulle on luonnollista tehdä silloin tällöin tarvitsemani apuohjelmat itse.  

Opettajan hautajaiset 

 
In loving memory of Ian Gordon McDougall (Handsome Man) 6.10.1941 Cambridge, United Kingdom - 25.6.2024  Nha Trang Vietnam. Teacher Mac of  Mac's conversational English class in Ho Chi Minh City and later Nha Trang.

 Kymmen vuotta sitten, maaliskuussa 2014 vierailin ensimmäistä kertaa Vietnamissa. Ensimmäisellä reissulla viivyin vähän vajaat kaksi kuukautta ennen kuin lensin Bangkokin ja Tukholman kautta Helsinkiin ja sieltä parin päivän kuluttua Espanjaan. Espanja oli suuri pettymys monin tavoin, mm. siksi, ettei GPS toiminut eikä sieltä saanut iltapäivällä kunnon vegaaniruokaa: vain rakkaa sipulia ja tomaattia. Aurinko ja tuuli saivat silmäni kipeäksi. Lisäksi Saigonissa minua odotti Maria, jonka luokse ikävöin siitäkin huomimatta, että suhteemme oli varsin mutkikas. Eikä siitä sitten tullutkaan mitään sinä vuonna eikä sen jälkeenkään. Muutaman vuoden olimme ystäviä, mutta muutama vuosi sitten hän muutti Intiaan ja sitä myötä esti mint sosiaalisessa mediassa.


Joka tapauksessa noin kolme vikkoa saapumiseni jälkeen lensin takaisin Bangkokiin: nyt Espanjan Alicantesta Oslon kautta. Noista viikoista Espanjassa en muista juurikaan mitään enkä oikein ajasta Suomessakaan. Olin ilmeisesti aika tavalla Vietnamin lumoissa.  Täytyy myös tunnustaa, että minulla oli aika vahva haku päällä myös parisuhteen osalta. Thaimaan Phuketissa asvuaa japanilaista vegaania, Tomokoa oli halu tavata ennen Vietnamissa pistäytymistä.  Ennen sitä matkustin Bangkokista Chiang Maihin, sieltä Paihin, paikkoihin, joihin olin tutustunut ensimmäistä ekrtaa matkallani syksyllä 2010.  Thaimaassa oli tuolloin armeijan julistama sotatila: konepistoolimiehiä asemilla ja öinen ulkonaliikkumiskielto.  Matkustin Chiang Maista pikkubussilla Laosiin ja sieltä takaisin Thaimaahan, ensin pohjoiseen Khon Kaeniin jossa minulla oli yksi tuttu ja toinen sohvasurfauksen kautta. Sieltä sitten matkustin Bangkokin kautta etelään päätyen Phuketiin. Siellä tapasin Tomokon ja kuljimme muutaman päivän yhdessä. Hän mm. käytti minua temppelissa nostamassa jonkun ennustuslapun. Kohdalleni osunut ennustus lukuisista haasteista ennen vakiintumista sai hänet mietteliääksi. Niinpä hän torjui ajatuksen minun muuttamisestani hänen luokseen. Päätin olla tuhlaamatta enempää aikaa ja loppukuusta lensin Bangkokin kautta Ho Chi Minh Cityyn.   Maria ei ollut siellä minua vastassa vaan hän oli matkustanut Kiinaan minua varhaisemman poikaystävän luokse.  Minä olin jo Laosissa ilmoittanut hänelle, etten halua jatkaa tuskin edes alkanutta suhdetta hänen kanssaan. 

Olin kuullut häneltä tai joltakulta muulta Nha Trangin kaupungista rannikolla noin Dalatin korkeudella. En ollut siellä vielä käynyt, joten päätin nyt käväsitä. Postitin Couchsurfing-sivustolle matkasuunnitelman ja sain siihen ainakin yhden vastauksen, ehkä useammankin, mutta tällä oli kauaskantoisemmat seuraukset.

Viivyin Nha Trangissa neljä päivää ja sinä aikana vierailin kahdesti tuossa keskusteluryhmässä. Minuun teki suuren vaikutuksen sen iloinen ja lämmin, rento tunnelma, ja totta kai, myöntää täytyy, lukuisat nuoret tytöt ja naiset.   Olisi voinut heidän kanssaan jotain vakavampaakin yrittää, mutta olin tavannut Asiandating-sivustolla Malesian Kuala Lumpurissa asuvan Dianan ja olin päättänyt lentää hänen luokseen tutustumaan.























































Video näyttää, miten yritän opetella edes pysymään skeittilauden päällä.  Aamulenkin ja joidenkin joogaliikkeiden lisänä tämä lienee hyvästä. Ainakin alavatsan lihaksia joutuu jännittämään.
Sattui videon taustamusiikiksi Juice Leskinen Grand Slam-yhtyeen Mimosan hipiä-kappale. Siinä soittaa urkuja Anssi Tikanmäki, joka menehtyi tässä kuussa.

 














 

Video Youtubessa


 

 








 

 



















Meidän alueemme halki, noin 800 metrin päässä asunnostamme, kulkee valtatie numero 20 Saigonista Dalatin kaupunkiin. Tie nousee koko matkallaan 1500 metriä. Meidän alueemme on tasaista, vain pieniä ylä- ja alamäkiä.  Saigonista tulevat bussit ja muu likenne eivät välttämättä käytä tätä tietä, koska noin sadan metrin päässä taloltamme toiseen suntaan, lähteen, kulkee uusi moottoritie.  Kuitenkin tänne tulee paljon raskasta liikennettä johtuen maataloudesta. Nuo rekat ja kuorma-autot ilmeisesti kuljettavat tänne  lannoitteita, torjunta-aineita  ja sitten satoa etelän isoihin kaupunkeihin.  Rekkoja ja kuorma-autoja näkyy usein parkkeeratun tieden sivuille, myös jlkakäytäville kuten täällä tapa on. Niitä varten on olemassa myös huoltoalueita, joille ei ole asiallista pääsyä isoilla autoilla vaan ne joutuvat poistuessaan peruuttamaan niin, että koko muu liikenne pysähtyy itellä. Kuvassa näkyy odottamassa myös mintunvihreä paikallisbussi, joka tuoho suuntaan kulkevana tuo meidät Dalatin kaupungista kotiin ja kuvaajan puolella kulkevana vie sinne.