sunnuntai 1. joulukuuta 2002

Singaporessa 1/2002 - 12/2002

Tässä jälkeen päin konstruoitua tarinaa siiitä, mitä tapahtui Singaporessa vuonna 2002. Mukana myös videota ja ääntä (Onhan tämä myös ääniblogi).


Olen merkinnyt tällä värillä tekstit, jotka on kirjoitettu tuolloin, vuoden 2002 aikana. 
Tammikuu siirretty omkaan artikkeliinsa


Helmikuu 

  • Perjantaina 1.2.2002 lähdin hotelli Harbor Villestä ja muutin illalla omaan asuntoon. Tai eihän se oma ole, edes vuokrasopimus ei ole minun vaan firman nimissä. Ainakin teoriassa työnantajalla on oikeus käyttää tätä asuntoa myös muuhun tarkoitukseen kuin minun majoittamiseeni. Vihreässä kortissakin on osoittekseni merkitty firman toimiston osoite. 

    Asuntoni keittiö. takana pesukone ja parveke. Vuokraemäntä jätti muutaman kiinalaisen juomalasin astiaston pohjaksi. En tosin pyytänyt jättämään niitäkään vaan halusinkin hankkia kaiken itse. 

    Eteistä ei asunnossa ole, vaan ovi vie suoraan porraskäytävään. Sen vieressä on ilmeisesti ovipuhelin vai onkohan se hälytyspuhelin. Vasemmalla näkyy keittiön ovi. Siitä vielä vasemmalla on pienempi makuuhuone, kuvaajan takavasemmalla on iso makuuhuone ja ihan takana ranskalainen parveke. 

    Keittiön parvekkeelta avautuu näköala kohti keskustaa. Tämä on vain kudues kerros, mutta vaikuttaa korkeammalta. Tähtitaivan on usein kirkas.

    Ensimmäinen viikko asunnolla meni aika ankeasti. Olisi pitänyt hankkia kaikkea, mutta kun ei tiennyt mistä sitä saa eikä osannut mihinkään. Piti siis keskittyä vain tärkeimpään eli tietokoneen näyttöön ja nettiyhteyteen. 

    Mulla on kotona 3 vessaa, joissa yhteensä 3 wc-istuinta (keittiön viereisellä parvekkeella oleva on varatttu tupakantumpeille), 2 suihkua ja 1 siivuoussuihku sekä 1 kylpyamme. Täällä kun rakennetaan vieläkin asuntoihin oma vessa isäntäväelle, oma vieraille ja oma palvelijalle, joka useimmiten on jostain naapurimaasta tuotettu nuori tyttö (maid). Minullakin olisi varaa sellaiseen, mutta en kyllä kehtää ottaa. Siivooja kyllä täytyy palkata.

  • Ehdottomasti joka kodin tärkein laite on ilmastointikone. Sillä saa huoneen viileäksi muutamassa minuutissa - ja kurkkunsa kipeäksi. Ikkunat ja ovat täytyy pitää kiinni, jottei kuuma ilma pääsisi sisään. Nukkuessa en enää pidä tuollaista päällä vaan nukun mieluummin kokonaan ilman peittoa - en ole sellaista vielä vajaan kahden viikon jälkeen edes hankkinut. Ilmastointikone pitää myös ikävää melua. 

    Minulla on nyt kotonani kolme samanlaista laitetta, joita hankin aikanaan yhden Cimon palvelinhuoneeseen. Niiden poistoyksiköt ovat parvekkeen alla. 

    Tämä kuva on tuosta isosta makuuhuoneesta. Kylpyhuoneessa on amme vasemmalla ja suihku sekä istuin oikealla. Lämmintä vettä ei vain tule tarpeeksi. 

    Vähän aikaa piti miettiä, mitä teen ylimääräisellä makuuhuoneella ja sen isolla vaatekaapilla. Sitten tuli mieleen, että on viimeinkin aika antaa video- audio- usb- verkko- ym. kaapeleille arvoisensa kohtelu. Yli puolet matkatavaroistani oli erilaista elektroniikkaa mm. video- ja digikamera, kannettava tietokone, nuo kaapelit. Talvivaatteita kun ei tarvita. 

    Miksi sitten otin tällaisen turhan suuren ja pramean asunnon. No, siksi, että muuta ei ollut tarjolla. Ne ovat sitä mieltä, että länsimaalaiselle ei voi tarjota pienempää normaaliasuntoa, vaan pitää olla uima-altaat, tenniskentät ja runsaasti tilaa. Firma maksaa tästä ensimmäisen puolen vuoden aikana 3/4 joten minulle jää vain 250 euron suuruinen osuus plus sähköt ja nettiyhteys tietysti. Pieni yksiö tai kaksio olisi paljon mukavampi, ainakin alussa kun ei vielä ole ihan varma, kannattaako ruveta ostelemaan omia huonekaluja. Jo tullessani oli kuitenkin päättänyt, että jos elämä on jokseenkin siedettävää, asennoidun niin että jään puolta vuotta kauemmaksi. Ja toistaiseksi kaikki on ollut parempaa kuin kuvittelinkaan, joten nyt jo uskallan ostella isompaakin tavaraa. Tosin ei näin isoa kotia hetkessä laiteta, ja toisaalta aion yrittää puolen vuoden kuluttua saada pienempää asuntoa ilman turhia mukavuuksia. 


    Ensimmäinen kotini Singaporessa on Astoria park condominium. Se on vartioitu asuinalue 20 minuutin metromatkan päässä keskustasta, aivan Kembangan-metroaseman vieressä. Alue on pelkkää asuinaluetta. Ainoa kunnon kauppa on parin minuutin kävelymatkan päässä oleva kiinalainen supermarket, jossa on hyllyjä 30-sentin välein r-kioskin kokoisessa tilassa ja hyllyt on ahdettu todella täyteen kaikenlaista tavaraa tuoreista vihanneksista sähkötarvikkeisiin. Ainoastaan ripustimia en vielä ole tavarakasoista onnistunut löytämään. Kaiken lisäksi se putiikki tuntuu olevan auki lähes aina. En minä kuitenkaan pidä tenniskentästä, uima-altaasta enkä vartijoista. Haluaisin mieluummin asua tavallisessa kaksiossa normaalimmalla alueella. Tämä on enemmänkin lapsiperheille ja ulkomaalaisille. Aina pitää kulkea vartijoiden silmien alta. Mitään syytä ei ole vartiointiin. Täällä kyllä uskaltaa liikkua piemilläkin kujilla vaikka keskellä yötä. 


    ässä ensimmäiset ostokset ihan naapurissa olevasta kiinalaisesta supermarketistä. Se on kioskin kokoinen pikku putiikki, jossa hyllyjen väli on n. 30 senttiä ja tavaraa on ahdettu lattiasta kattoon hyllyt täyteen. Sieltä löytyykin sitten melkein sama valikoima kuin suuresta supermarketistä: ruokaa, pesuaineita, sähkötarvikkeita, lääkkeitä. Ja se tuntuu olevan auki vuorokaudet läpeensä.

    Pikakahvi taitaa olla pääasiallisin ravinnonlähde. Siinä on maito ja sokeri valmiina. Tosin nyttemmin olen siirtynyt kotona soijamaitokahviin: lämmitän mikrossa mukillisen soijamaitoa ja sekoitan siihen pelkkää pikakahvia. Soijamaito on useimmiten sokeroitua, mutta paremman makuista kuin Suomessa myytävä.

Maaliskuu
  •  Pinei mustavlakoinen kissa, Kitti Sippala on merkittävä osa minun Singapore-kokemustani. Hänen muistoksi kirjoittamansa tarinan voi lukea tästä
Huhtikuu
  • Video Youtubesta näyttää muutamia pätkiä, jotka on kuvattu maalsikuun lopulla ja huhtikuussa.
    /li>


Toukokuu

  • Peitin puheeni osittain musiikilla. Tässä kuitenkin maisemia kotikulmiltani Kenbangan ja Eunos-metroasemien suunnalla.



Kesäkuu

  • Teimme toisen yhteisen matkamme. Se suuntautui Indonesiaan kuuluvalle Bintan-saarelle parin tunnin laivamatkan päässä.





Heinäkuu


Elokuu


Syyskuu


Lokakuu 


Marraskuu 


sunnuntai 17. marraskuuta 2002

Marraskuu 2002 - Singaporessa valmistaudutaan Australiaan muuttoon

Tämä postitus on koottu jälkeen päin tuona aikana muualle talletetusta materiaalista, myös muistinvaraisesti.

Aluksi Youtube-video, johon olen marraskuussa 2017 lisännyt vähän selostusta suomeksi, jotta tästä tulisi parempi ääniblogi.



Olimme Suomeen suutautuneelta hääreisuulta palattuamme muuttaneet yhteen. Se tapahtui ihan syyskuun lopussa.  Sitten lokakuun puolivälissä meillä oli vielä toinen hääjuhla Singaporessa sikäläisille sukulaisille, ystäville ja työkavereille.  Minulla ei ollut enää työlupaa, eikä sitä kannattanut  hakea niin lyhyeksi aikaa kuin aioimme olla maassa, joten olin vapaalla, kotona kissojen kanssa, siivoamassa, pyykkäämässä, pitkillä kävelyillä.  Aloitin Australiaa varten pakkaamisen noin kuukautta ennen matkaa. 

Tarina jatkuu ...







maanantai 28. lokakuuta 2002

2002 Singapore - kopio sippala.net -sivustolta

Vuoden 2002 muistoja koottuna muista lähteistä.
Tässä aluksi kuvia Google-kuvapalevlusta:


dddd



pics/DSC01235.jpg

fi/DSC01235.jpg.fi.txt 


Vähän aikaa piti miettiä, mitä teen ylimääräisellä makuuhuoneella ja sen isolla vaatekaapilla. Sitten tuli mieleen, että on viimeinkin aika antaa video- audio- usb- verkko- ym. kaapeleille arvoisensa kohtelu. Yli puolet matkatavaroistani oli erilaista elektroniikkaa mm. video- ja digikamera, kannettava tietokone, nuo kaapelit. Talvivaatteita kun ei tarvita.

Miksi sitten otin tällaisen turhan suuren ja pramean asunnon. No, siksi, että muuta ei ollut tarjolla. Ne ovat sitä mieltä, että länsimaalaiselle ei voi tarjota pienempää normaaliasuntoa, vaan pitää olla uima-altaat, tenniskentät ja runsaasti tilaa. Firma maksaa tästä ensimmäisen puolen vuoden aikana 3/4 joten minulle jää vain 250 euron suuruinen osuus plus sähköt ja nettiyhteys tietysti. Pieni yksiö tai kaksio olisi paljon mukavampi, ainakin alussa kun ei vielä ole ihan varma, kannattaako ruveta ostelemaan omia huonekaluja. Jo tullessani oli kuitenkin päättänyt, että jos elämä on jokseenkin siedettävää, asennoidun niin että jään puolta vuotta kauemmaksi. Ja toistaiseksi kaikki on ollut parempaa kuin kuvittelinkaan, joten nyt jo uskallan ostella isompaakin tavaraa. Tosin ei näin isoa kotia hetkessä laiteta, ja toisaalta aion yrittää puolen vuoden kuluttua saada pienempää asuntoa ilman turhia mukavuuksia.  

pics/DSC01236.jpg

fi/DSC01236.jpg.fi.txt 



pics/DSC01240.jpg

fi/DSC01240.jpg.fi.txt 


Ensimmäinen kotini Singaporessa on Astoria park condominium. Se on vartioitu asuinalue 20 minuutin metromatkan päässä keskustasta, aivan Kembangan-metroaseman vieressä. Alue on pelkkää asuinaluetta. Ainoa kunnon kauppa on parin minuutin kävelymatkan päässä oleva kiinalainen supermarket, jossa on hyllyjä 30-sentin välein r-kioskin kokoisessa tilassa ja hyllyt on ahdettu todella täyteen kaikenlaista tavaraa tuoreista vihanneksista sähkötarvikkeisiin. Ainoastaan ripustimia en vielä ole tavarakasoista onnistunut löytämään. Kaiken lisäksi se putiikki tuntuu olevan auki lähes aina. En minä kuitenkaan pidä tenniskentästä, uima-altaasta enkä vartijoista. Haluaisin mieluummin asua tavallisessa kaksiossa normaalimmalla alueella. Tämä on enemmänkin lapsiperheille ja ulkomaalaisille. Aina pitää kulkea vartijoiden silmien alta. Mitään syytä ei ole vartiointiin. Täällä kyllä uskaltaa liikkua piemilläkin kujilla vaikka keskellä yötä.  

pics/DSC01242.jpg

fi/DSC01242.jpg.fi.txt 



pics/DSC01244.jpg

fi/DSC01244.jpg.fi.txt 


Tässä ensimmäiset ostokset ihan naapurissa olevasta kiinalaisesta supermarketistä. Se on kioskin kokoinen pikku putiikki, jossa hyllyjen väli on n. 30 senttiä ja tavaraa on ahdettu lattiasta kattoon hyllyt täyteen. Sieltä löytyykin sitten melkein sama valikoima kuin suuresta supermarketistä: ruokaa, pesuaineita, sähkötarvikkeita, lääkkeitä. Ja se tuntuu olevan auki vuorokaudet läpeensä.  

pics/DSC01247.jpg

fi/DSC01247.jpg.fi.txt 


Pikakahvi taitaa olla pääasiallisin ravinnonlähde. Siinä on maito ja sokeri valmiina. Tosin nyttemmin olen siirtynyt kotona soijamaitokahviin: lämmitän mikrossa mukillisen soijamaitoa ja sekoitan siihen pelkkää pikakahvia. Soijamaito on useimmiten sokeroitua, mutta paremman makuista kuin Suomessa myytävä.  

pics/DSC01249.jpg

fi/DSC01249.jpg.fi.txt 



pics/DSC01252.jpg

fi/DSC01252.jpg.fi.txt 



pics/DSC01253.jpg

fi/DSC01253.jpg.fi.txt 



pics/DSC01254.jpg

fi/DSC01254.jpg.fi.txt 



pics/DSC01255.jpg

fi/DSC01255.jpg.fi.txt 



pics/DSC01258.jpg

fi/DSC01258.jpg.fi.txt 



pics/DSC01260.jpg

fi/DSC01260.jpg.fi.txt 



pics/DSC01262.jpg

fi/DSC01262.jpg.fi.txt 


Asunnon hintaan kuuluu mm. tämä vanha kiinalainen hotellin tv-kaappi. Rakensin siitä yhdessä vaiheessa tietokonepöydän, mutta sitten huomasin, että iso näyttö lämmittää liikaa kaappia, ja lisäksi kun vuokraemäntä käydessään kauhisteli viritystäni, purin koko systeemin. Vuokraemäntä toi minulle halvimman mahdollisen Ikean pödyän tietokonepöydäksi. Työtuolina on edelleen kiinalainen puutuoli. Tuon 21-tuumaisen näytön ostin käytettynä S$450:lla kiinalaisten t-paitaan ja farkkuihin pukeutuneiden pitkätukkien liikkestä. (S$1 = 0.66 eur.). Esimieheni suuttui kun kuuli minun hankinnastani, samoin siitä, että järjestin kaapelimodeemiyhteyden kotiin.  

pics/DSC01266.jpg

fi/DSC01266.jpg.fi.txt 


Asunto on iso, ehkä joku 70 neliötä. Se on paljon kun ei ole omia tavaroita enkä tiedä, viitsinkö ostaa paljoa huonekaluja ja sisutaa, jos puolen vuoden päästä tulee eteen vaikka Australiaan muutto. Noiden kullanväristen verhojen takana on ranskalainen parveke, ja iso ikkuna. Ikkunasta näkyvät vastakkaisen talon parvekkeet. Kuvassa näkyvästä ovesta mennään makuuhuoneeseen, jossa on tuo toisaalla näkyvä kaapeleille varattu vaatekaappi sekä kaksoivuode. Seinän takana tuossa kaapin kohdalla on pienempi makuuhuone, jossa on niin ikään iso vaatekaappi. Ikkunasta näkyy mm. uima-altaan kulmaa sekä talojen välistä kaupungille.  

pics/DSC01275.jpg

fi/DSC01275.jpg.fi.txt 


Siistiä, kaunista, puhdasta ja useimmiten avaraa. Järjestys on hyvä, mutta minusta ei lainkaan tukahduttava. Ilmasto on paljon tukalampi. Uusia ostoskekuksia on paljon joka paikassa.  

pics/DSC01276.jpg

fi/DSC01276.jpg.fi.txt 


Asuntoni on kuudennessa eli ylimmässä kerroksessa. portaikosta mennään vain kahteen asuntoon. Tuon portaikon ikkunan alla on tenniskenttä. Hississä ei juuri tapaa ketään, enkä ole muutenkaan tavannut esim. seinänaapuriani. Työtä varten pitää pukeutua siististi. Musta pikkutakki on sentään liioittelua. T-paidassakin tulisi liian kuuma.  

pics/DSC01282.jpg

fi/DSC01282.jpg.fi.txt 


Minulla ei todellakaan ole mitään Singaporen "tiukkoja" tupakointisäännöksiä vastaan, kuin ehkä se, että ne ovat liian löysät motivoidakseen lopettamaan tupakoinnin. Kuten monet muutkin asiat täällä, se hodietaan selkeästi ja yksiselitteisesti. Siellä missä saa polttaa, on isot tuhkakupit roskisten yhteydessä. Ja koska ulkona on lämmin jatkuvasti, ei ole mitään tarvetta polttaa sisällä. Kuva on otettu Lavender-metroasemalla aivan maahanmuuttoviraston yhteydessä sinä aikana kun vihreä kortti oli valmistumassa.  

pics/DSC01283.jpg

fi/DSC01283.jpg.fi.txt 


Parvekkeeltani pesukoneen päältä voi ihailla myös auringonlaskua.  

pics/DSC01285.jpg

fi/DSC01285.jpg.fi.txt 


Tietokoneeseen liittyvä roina piti poistaa tuosta kiinalaisesta tv-kaapista ja panna vuokraemännän tuomalle pöydälle. Pöytä on ostettu Ikeasta. Se lienee paikkakunnan tunnetuin huonekaluliike. Tuo lipun vasemmalla puolella oleva m;tikk' on kaapelimodeemi. Yhteys on nopeampi kuin se welho, joka minulla oli Suomessa. Tämä cable vision tosin myös maksaa enemmän. Hintaan ei kuulu sdhkvpostia.  

pics/DSC01293.jpg

fi/DSC01293.jpg.fi.txt 


Perjantai 8.2. päättyi hyvin iloisissa merkeissä. Vihdoinkin taskussa oli kännykkä, ei työsuhde- vaan lähinnä paikallisiin yksityispuheluihin tarkoitettu, ja sitä sitten käytettiinkin heti järjestämään tapaaminen ensimmäisen paikallisen tuttavuuteni kanssa. Olin tutustunut häneen netin kautta jo joulukuussa ja hän on auttanut minua työsuhteeseen ja maahantuloon liittyvissä asioissa. Tein puhelimen liittymäsopimuksen kahdeksi vuodeksi, joten kauppaan kuului hyvin edullinen uusi Panasonic EB GD75-kännykkä. Pienikokoinen ja täynnä kaikenlaisia toimintoja kuten todella vaikuttavat polyfoniset äänet. Nokian puhelinta en sitten ottanutkaan vaikka niin oli tarkoitus. Aamulla oli käyty laittamassa maahantuloon liittyvät asiat kuntoon, joten lompakossa on nyt vihreä kortti, joka todistaa oikeudesta oleskella ja työskennellä maassa kaksi vuotta. Paikallinen pankkitilikin tuli avattua palkanmaksua varten. Saapa nähdä, miten äkkiä tottuu kuusinumeroiseen pankkikortin tunnuslukuun. Tietysti ne tarjoavat myös nettipankkia. Jälleen kerran uskomattoman ystävällinen palvelu puhelinkaupassa sekä pankissa.  

pics/DSC01296.jpg

fi/DSC01296.jpg.fi.txt 


8.2.2002 oli viimeinen lauantai ennen kiinalaista uutta vuotta. Meno oli kuin keskelle kesähellettä siirretyssä jouluruuhkassa. Koristeita oli kaikkialla, kiinalaiset joululaulut eli uudenvuodenlaulut soivat kaikkialla (niitä kait ne olivat, ainakin kuullosti siltä=. Ei kuitenkaan auttanut minunkaan muu kuin mennä muiden mukana. Piti ostaa sukkia, kalsareita ja paitoja. Kuvassa ensimmäinen täältä ostamani paita. Paikallinen s-koko sopii hyvin, ja hihatkin ovat sopivan kokoiset toisin kuin Suomessa. Paikka on keittiön ja olohuoneen välinen ovi. Normaalisti tuo ovi on kiinni ettei lämpö karkaa sisään. Keittiö on avonainen tila. Kameran takana on se pikku parveke pesukoneineen. Kaasuhellasta ei siis ole vaaraa. Kaasupullo on suhteellisen pieni, ovi on kiinni, keittiön ja parvekkeen välillä ei ole ovea, keittiön ikkunat ovat aina auki. Joten jos kaasua vuotaa, se vuotaa ulos eikä huoneisiin.  

pics/DSC01297.jpg

fi/DSC01297.jpg.fi.txt 


Kuljen janoisena, väsyneenä, nälkäisenä lämmintä katua. Joka puolella on kahviloita, joista tulee makean rasvan tai tuoreiden leivonnaisten imelä tuoksu, ja vitriinien kylmänhuuruiset kokistölkit kutsuvat luokseen. Ei muuta kuin julmasti ohi vaan kotiin nauttimaan näistä. Useista vihanneksista en tarkalleen tiedä mitä ne ovat, mutta kun ne oovat täällä aina puhtaita ja tuoreita, voi kokeilla rohkeasti. Soijamaitoonkin ne lisäävät sokeria. Siihen keitän kotona kahvini. Lämmitän maidon mikrossa ja laitan purkista pikakahvia. Noita Nescafe-sokeri-rasvaseospötkylöitä, joita on kuvassakin alempana, käytän vain työpaikalla. Kokojyväriisiä löysin vasta tänään. Kokeilen huomenna kunhan saan ostetuksi sopivan kattilan.  

pics/DSC01299.jpg

fi/DSC01299.jpg.fi.txt 


Ja lisää terveysintoilua. Tuo oikeanpuolimmainen sopii tänne hyvin. Perhearvot ovat kunniassa ja perheen pesutamista tuetaan mm. verohelpotuksilla. Kauppiaat myyvät aina pikkuaskin ellei erikseen pyydä isoa. Hinta on vähän korkeampi kuin Suomessa. Tuota makeaa rasvaa saisi huomattavasti edullisemmin.  

pics/DSC01308.jpg

fi/DSC01308.jpg.fi.txt 


Lähdin sunnuntaiaamuna metrolla (MRT) kohti keskustaa vähän tarkentamaan kuvaani paikoista, jotka jo tunsin. Satuin löytämään tuon kukkulan puistoineen.  

pics/DSC01314.jpg

fi/DSC01314.jpg.fi.txt 


Aluuella oli historiallinen museo ja Singaporen historiasta kertovia tauluja. Mahtava paikka. Rauhallista muuten paitsi, että kaikenlaiset linnut ja kaskaat piipittävät ja sirittävät. Vielä ei ole liian kuumakaan. Jos käytävät eivät olisi kivetyt, tämä voisi olla se sauvakävelypaikkani, jonka olen päättänyt löytää täältä. Muutama hölkkääjä näkyy liikkeellä. Siihen tämä on ihan hyvä paikka, sillä plut risteilevät ylös ja alas kukkulan rinnettä.  

pics/DSC01321.jpg

fi/DSC01321.jpg.fi.txt 


Jotta osaisin tänne jatkossakin ja muistaisin Fort Canning park -nimen vielä päivän kuljeskelun jälkeen, otin tämän kuvan. En tosiaankaan nähnyt, mitä kylteissä lukee. Saapa nähdä, tulee puiston lisäksi noille muillekin osoitteille käyttötarvetta.  

pics/DSC01322.jpg

fi/DSC01322.jpg.fi.txt 


Puisto on todella paratiisi. Ja tässä ihan toisenlainen paratiisi. Kuvittle suomalainen ostoskeskus, jossa ei ole juuri muuta kuin viitisenkymmentä liikettä, jotka kaikki myyvät viihde-elektroniikkaa ja tietokoneita. Nyt piti ottaa siitäkin kuva, että varmasti löytää sinne uudelleen. Funanin naapurissa on iso Seiyu-tavaratalo, jossa myös kävin, kuten ylempänä nähdään. Funaista en tänään ostanut mitään, mutta kysymys on vain vauhtiin pääsemisestä. Luulenpa, ettei täällä tule paljoa rahaa säästettyä.  

pics/DSC01329.jpg

fi/DSC01329.jpg.fi.txt 


10.2.2002. Normaalia vähemmän ihmisiä näin sunnuntaina. Siksi olikin hyvin rentouttavaa kulkea ja katsella ympärilleen.  

pics/DSC01331.jpg

fi/DSC01331.jpg.fi.txt 


10.2.2002: Ystävällisen myyjän avustuksella valikoin ensimmäiset keittiötarvikkeeni. Päätin alkaa keräämään tuota kiinalaista Seokchon Loko -posliinia. Teflonkattila on italialainen ja teräskattila saksalainen. Pienemmät välineet kuten muoviset lastat ja kauhat eivät tuossa näykään kunnolla. Oikealla on purkillinen Hot Szechuan -chilikastiketta. Laatuastiat ovat vähän halvempia kuin Suomessa. Esim. tuollainen poslinilautanen n. 4 - 5 euroa.  

pics/DSC01333.jpg

fi/DSC01333.jpg.fi.txt 


10.2.2002: Lähimetroaseman ostoskeskus oli sunnuntai-iltana jo juhlakunnossa, ihmisiäkin oli ainakin lauantaita vähemmän liikkeellä. Ostin vihanneksia torilta ja muuta ruokaa supermaarketista. Moni on muistuttanut siitä, että pitää ostaa tarpeeksi ruokaa varastoon, sillä kaupat ovat kiinni. Torikauppias kyllä kertoi olevansa paikalla joka päivä.  

pics/DSC01334.jpg

fi/DSC01334.jpg.fi.txt 


10.2.2002:Ja tässä ensimmäinen omilla välineillä valmistettu, omalta oikealta lautaselta omilla ruokailuvälineillä syöty ateria: keskellä tuota punaista kokojyväriisiä Szechuan-kastikkeella höystettynä, lisäkkeenä ituja, kiinankaalia, vihreää paprikaa, tomaattia ja ties mitä vihreitä rehuja. Munakoisopihvit olivat vielä paistumassa - vai mitä ne violetit pötkylät tuossa vähän alempana nyt ovatkaan. Samoin en ole ihan varma noista vihreistäkään. Mutta kaikki maistuu paremmalle kuin Suomessa. Kiinankaalikin on täyteläisempää.  

pics/DSC01337.jpg

fi/DSC01337.jpg.fi.txt 


11.2.2002: Kong Hee Fatt Choy. Se on ensimmäinen oppimani kiinalainen fraasi ja se tarkoittaa ilmeisesti Hyvää Uutta Vuotta. Niin toivotettiin toimistotalossa tänään joka puolella. Työskenneltiin voin puoli päivää. Meidän toimistossamme se merkitsi vain kuutta tuntia. Kahden päivän loman lisäksi monet pitävät tässä yhteydessä vuosilomansa. Minä lähdin vähän kolmen jälkeen ja kiertelin kaupungilla. Ei ollut lainkaan niin hyvä ostospäivä kuin oli eilen ja toissapäivänä. Kädessäni oli eräässä vaiheessa jo höyrysilitysrauta, mutta se jäi ostamatta, koska kassajono oli liian pitkä. Kaupat menivät kiinni viimeistään viideltä.  

pics/DSC01345.jpg

fi/DSC01345.jpg.fi.txt 


11.2.2002: Rantaan kävelee noin puolessa tunnissa. Tämä tien ylittävä kävelysilta on hieman ennen kuin tullaan rantaan ja sen suuntaiselle pyörätielle. Notia kävelysiltoja näkee aika usein kaupaungilla. Niiden juurlle ja kaiteiden ulkopuolelle on istutettu mielenkiintoisia puita, pensaita ja kukkia. Illalla auringon laskiessa linnut innostunvat metelöimään ja kaskaat alkavat sirityksensä. Verrattuna suomalaiseen iltaan täkäläinen ilta ei viilene juuri lainkaan. Itse rannasta ei tällä kertaa ole kuvaa. Havaitsinpa vain, että minäkin voisin pyöräillä siellä, eikä sauvakävelykään ihan mahdotonta ole, varsinkin jos tulee aikaisin aamulla kun ei ole paljoa ihmisiä liikkeellä.  

pics/DSC01352.jpg

fi/DSC01352.jpg.fi.txt 


11.2.2002: Kävely- ja pyörätie on joko betonilla tai laatoilla päällystetty. Se kulkee noiden pensaidan takana. Enimmäkseen maisema on paljon rumempaa kuin tässä näkyvä, tai sitten se ei enää säväytä minua.  

pics/DSC01362.jpg

fi/DSC01362.jpg.fi.txt 


11.2.2002: Pallo on jo aika ruskettunut auringossa. En kuitenkaan halua pitää hattua, koska se hiostaa, ja lämpö lämmittää niin ... Parta ja muu ylimääräinen kasvusto poistetaan nykyään ainakin toistaiseksi Mach 3:n sijasta uudella tarkalla Braunilla. Kylpyhuoneessa ei ole sähköpistoketta, mutta tuo kone on akkukäyttöinen. Silti käytän sitä viereisen "kaapelihuoneen" puolella. Huomaa englantilaistyyliset kolmiosasiset sähköpistokkeet. Sovittimia ja jatkokappaleita käytetään paljon. Hyvä puoli on se, että joka pistokeelle on oma katkaisijansa. Etualalla näkyy ilmastointikoneen kaukosäädin. Senkin koneen voisi ajastaa ja tehdä ties mitä säätöjä, mutta eipä ole tullut tutkittua asiaa.  

pics/DSC01365.jpg

fi/DSC01365.jpg.fi.txt 


11.2.2002: Ja tekniikkaa: Oikealla Compaq P110 21-tuumainen näyttö, jonka ostin heti muutettuani tähän asuntoon ($S450 käytettynä). Keskusyksikkönä siinä on Toshiban kannettava Portege, joka on varsinkin USB-ominaisuuksiltaan surkea, niin onneton, että tuo kuvassa näkyvä U2A waveterminal ei tomi sen kanssa yksiin. Wavetermiä ei olisi kannattanut ostaa Suomessa ollessa netin kautta, siitä tuli varmaan yli sadan euron tappio. Olisi kannattanut odotttaa ja ostaa täältä vaikka SB Extigy, joka ei täällä maksa kuin puolet siitä mitä Suomessa. Vasemmalla SCV-kaapeliyhteyteen kuuluva Motorola-kaapelimodeemi, jonka saa kiinni joko verkkokorttiin tai usb-väylään. Yhteys toimii paremmin kuin Helsingin Welho. Tuon videokameramikrofoninkin tilasin Suomesta käsin - olisi taas pitänyt odottaa tänne saakka ja ostaa se paljon halvemmalla täältä. Mikrofonin saa kiinni paitsi itse kameraan myös standardiin jalustaan. Tuo jalusta on ostettu täältä alle 20 eurolla. Samaa jalustaa voi käyttää myös Sony videokameran tai DSC P 500 digikameran (jolla nämä kuvat on otettu) jalustana. Tuo sininen on USB HUB, joka tuli melkein kaupanpäällisinä näytön kanssa. Seuraavina ovat hankintalistalla Windows-työasema (uusi Intel P4) sekä Linux-palomuuri/testipalvelin, vain keskusyksiköt molemmista sekä joku minikotiteatterivahvistin ja kaiuttimet mp3-tiedostojen kuunteluun ja muutenkin korvaaman tietokoneen kaiuttimet.  

pics/DSC01369.jpg

fi/DSC01369.jpg.fi.txt 


12.2.2002: Ei kovin kaukana Funaista on toinen paratiisi, johon aion uskollisesti kantaa kaikki liikenevät rahani. Yritin nyt, paikallisena uudenvuoden päivänä päästä tuohon Sim Lim squaren tavarataloon. Mutta kiinalaiset ovat ja pysyvät tällä viikolla kotonaan. Minulla oli siis koko päivä aikaa kierrellä keskustaa ja painaa rauhassa katuja ja sijainteja mieleeni. Ostelin pienempää tavaraa, lähinnä keittiössä tarvittavaa, muutamasta lähinnä halpahallia muistuttavasta kaupasta: mm. imukuppikiinnitteisiä seinäkoukkuja, syömäpuikkoja, siivousvälineitä, jääkaappirasioita.  

pics/DSC01372.jpg

fi/DSC01372.jpg.fi.txt 


12.2.2002: Illalla sitten juhlittiin uutta vuotta tällaisessa seurassa. Vasemmalla olevat tytöt ovat Kiinasta tänne rekrytoituja sairaanhoitajia, heitä yritetään kuulemma rekrytoida ihan Norjaan sakka. Oikealla on itse talon emäntä Lucy. Ruokana oli perinteistä kiinalaista uudenvuoden syötävää, keittoa ja pelmeenien tai raviolien kaltaisia kokkareita. Yhdessä niistä oli yhden sentin kolikko sisällä. Se joka sai kolikon, sai lupauksen onnesta ja rikkaudesta tulevalle vuodelle. Ehkä oli järjestetty juttu, että kolikko tuli minulle.  

pics/DSC01409.jpg

fi/DSC01409.jpg.fi.txt 


12.2.2002: Yksi osoitus singaporelaisten käytännöllisyydestä ja tehokkuudesta - sekä arvoista, on se, miten Uuden Vuoden lahjapulmat ratkaistaan. Siihen on kaksi vaihtoehtoa: joko ei mitään tai sitten tällainen punainen, kultapainatuksin somistettu kuori. Kuori sisältää rahaa, suositus on S$10 eli viitisen euroa. Minä kyllä sain 12. Kysyin täkäläiseltä pomoltani, että eikö edes lapsille anneta leluja, pelejä ja karkkia. Hän kertoi ylpeänä, että lapset ymmärtävät säästämisen ja rahan keräämisen arvon jo pienestä lähtien eivätkä halua leluja ja karkkia, vaan kilpailevat keskenään siitä, kenellä on suuremmat säästöt pankkitilillään. Aika hyvin sopii kuvaa se, että tulevaksi vuodeksi toivotetaan rikkautta ja onnea. Terveyttä ei ole tapana toivottaa.  

pics/DSC01416.jpg

fi/DSC01416.jpg.fi.txt 


13.2.2002: Aamulla sataa. Se on uusi kokemus täällä. Ulkona on niin raiasta, että uskallan avata olohuoneen parvekkeen edessä olevat verhot ja liukovet ja alan leikkimään ranskalaista. En kuitenkaan viitsi vaihtaa asua, vaan teen sen shortseissa, t-paidassa ja valkoisissa Beverly Hills-tennissukissa. Kohta kuitenkin tulvahti imelää rasvan käryä jostain naapurista, joten piti sulkea ikkunat. Eilen kohteliaisuudesta syöty rasvainen liha ja kala ovat tehneet oloni ällöttäväksi. Kunhan tuo sade lakkaa, täytyy taas lähteä ulos kävelemään.  

pics/DSC01426.jpg

fi/DSC01426.jpg.fi.txt 


13.2.2002: Puikoilla syöminen on asia, jonka olen ajatellut omaksua. Olen harjoitellut asiaa joskus Suomessa kiinalaissa ravintoloissa, mutta täällä aion oppia sen kunnolla. Puikoilla syöden ei tule hotkittua ruokaa liian nopeasti. Lisäksi se on kivaa askartelua käsille. Joutuu opettelemaan ihan uuden tyyppiset liikeradat. Puikot asettavat uuden haasteen myös ruuan valmistukseen. Jo ruokaa laittaessa täytyy ottaa huomioon, että se syödään puikoilla.  

pics/DSC01428.jpg

fi/DSC01428.jpg.fi.txt 


13.2.2002: Koko päivän sadetta ja viileää (alle +25). Tuntuu niin eksoottiselta kun voi olla viileällä parvekkeella ja tuulettaa pitämällä ikkunoita ja ovia auki. Viimeinen uudenvuodenpyhä. Kaupungilla todella hiljaista. Kävin vain pikku ostoksilla (vihreää teetä, vessapaperia, 2 kynnysmattoa). Muuten olen istunut sisällä tietokoneen ääressä ja kirjoitellut sähköpostia. Nyt sen huomaa, miten paljon surkeampi paikka tämä olisi ilman kiinalaisväestöä. Nyt kaduilla näkyy vain isokokoisia arabimiehiä hameissaan, filippiinoja ja indonesialaisia. Kaupat ovat kiinni, koska kauppiaat ovat enimmäkseen kiinalaisia.  

pics/DSC01435.jpg

fi/DSC01435.jpg.fi.txt 


13.2.2002: se kakkosvessa.  

pics/DSC01436.jpg

fi/DSC01436.jpg.fi.txt 


12.2.2002: Se ykkösvessa jossa on sekä suihkukaappi että kylpyamme. 

pics/DSC01443.jpg

fi/DSC01443.jpg.fi.txt 


14.2.2002: Taas aurinkoinen, mutta onneksi tuulinen päivä. Töissä oli rauhallista joskin kiireistä. Saavuin vasta kymmeneltä ja lähdin viideltä. Tarkoitus oli viimeinkin käydä ostamassa pöytätietokone, mutta koska tarjontaa oli liikaa ja aikaa liian vähän, päätin odottaa vielä lauantaihin - varsinkin kun kaikki kaupat eivät olleet vielä tänäänkään auki, nimenomaan kiinalaisten liikkeet. Sen sijaan ostin Creative inspire 4.1 kaiutinjärjestelmän mp3-musiikin, radion ja netin kautta katsottavien tv-uutisten äänen kuunteluun (S$90). Tämä kuva on siitä pienemmästä makuuhuoneesta, jossa nukun. Päiväpeitteen voisi kyllä ostaa. Tuos sukuviiri ei oikeastaan sovi tuohon yöpöydälle, yhtä huonosti kuin moni muukin suomalainen asia tällä hetkellä. Ei ole lainkaan Suomi-nostalginen olo, vaan teen kaikkeni järjestääkseni paikallisen elämäni kuntoon eli laitan kotia ja hankin ystäviä, ja yritän tunkea työtä niin taka-alalle kuin mahdollista. Siksi ei tulekaan nukuttua kovin montaa tuntia yössä. Silti energiaa riittää, johtuu varmaan auringosta ja lämmöstä.  

pics/DSC01447.jpg

fi/DSC01447.jpg.fi.txt 


15-2-2002: Palkkapäivä, mutta palkkaa ei näkynyt tilillä vielä iltapäivällä, mutta nyt se näkyy jo ennen puolta yötä. Suomen eurot ja Singaporen dollarit alkavat jotenkuten asettua paikoileen ja suhteutua täällä elämiseen hintaan. Vaikuttaa todella siltä, että taloudellisesti ei tule olemaan hätää, ei vaikka pankin mielestä olen niin köyhä, etten saa luottokortteja. Mutta suoamalisilla korteilla voi pelata tarvittaessa: tapahtumat näkee melko tuoreeltaan nettipankin kautta ja laskutkin voi maksaa sitä kautta. Ja ensi kuusta alkaen osa palkasta ohjautuu Suomen pankkitilille. Tämä kuva hienomman vessan paperitelineestä ei liity asiaan. Alan tottua siihen, että asun näin keskiluokkaisesti ja väljästi. Palvelijan hankkiminen kuitenkin tuntuu vielä ökyilyltä.  

pics/DSC01448.jpg

fi/DSC01448.jpg.fi.txt 


15.2.2002: En ole vielä rekisteröitynyt virallisesti asukkaaksi enkä ole vaivautunut ottamaan selvää siitä, miten saisi kuumaa vettä tulemaan enemmän kuin puolen minuutin kuuman suihkun verran tai täyttämään 5 senttiä ammeesta kuumaa kylpyä valmistellessa. Yksi puhelinsoittohan se vain olisi, ja kohta olisi mies ovella hoitamassa asian. Se ei ole kuitenkaan häirinnyt sitä vertaa, että sen hoitaminen olisi päässyt tärkeysjärjestyksessä kärkeen. Hoidetaan sitten kun kertyy tarpeeksi muutakin asiaa vuokraemännälle. On minulla silloin tällöin kylmä aamuisin, joten pidempi kuuma suihku olisi tarpeen. Ja joskus kuuma kylpykin tekisi hyvää.  

pics/DSC01451.jpg

fi/DSC01451.jpg.fi.txt 


15.2.2002: Tietokonetta en vieläkään saanut ostetuksi, vaan keräilen edelleenkin tarjouksia ja odotan parin liikkeen aukeamista. Sen sijaan muita ostospaikkoja on löytynyt tästä läheltäkin ihan kivasti: parin pysäkin päässä, Paya Lebar-metroaseman luona on isohko tavaratalo, josta ostin keittiöjakkaran ja tuon höyrysilitysraudan. Ruuat kävin ostamassa illalla yhdeksan jälkeen isosta ruokakaupasta. Mantelinmakuiseen soijamaitoon tehty pikakahvi oli uusi elämys. Vihanneksista ei ole vieläkään aina tajua mitä ne ovat, en ole edes vaivautunut ottamaan selvää, mitä bitter gourd on suomeksi. Hyvää se on ainakin. Kaupassa soi puhelin ja muslimituttavuuteni jututti minua puolitoista tuntia. Minua vähän hermostutti kun luulin, että kauppa menee viimeistään yhdeltätoista kiinni ja minua väsytti jo, enkä väsyneenä aina enää muista sitä, että täällä ei ole huonoa kielitaitoa. Kukin puhuu englantia sillä aksentilla ja rakenteilla kun osaa, eikä kukaan syytä häntä kielioppi- tai ääntämisvirheistä eikä kukaan tunnu pahastuvan siitä, ettei heti ymmärrä tai tule ymmärretyksi. Ehkä tuonkin rentouden vielä oppii itsekin, välillä se onkin jo tarttunut myös minuun.  

pics/DSC01452.jpg

fi/DSC01452.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Tällaisia kiinalaisten vihannes- ja sekatavarakojuja oli viikko sitten joka kadunkulmassa. Luulin, että ne ovat siellä aina, mutta eivätpä ole. Nyt onkin helpompi liikkua ja suunnistaa kaupungilla kun väkeä on vähemmän eikä ole kojuja estämässä näkyvyyttä kulkemisen maamerkkeihin. Tuo keltainen on taksi. Niitä on paljon ja hinta on alle viidesosa siitä, mitä Suomessa. Aika usein kannattaa kulkea mieluummin taksilla kuin bussilla tai metrolla. Minä tosin en halua niin tehdä ainakaan vielä, sillä haluan opetella liikkumaan ensin itsekseni.  

pics/DSC01461.jpg

fi/DSC01461.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Vaikka olenkin valvonut täällä myöhempään, olen herännyt silti melko aikaisin. Lauantai-aamuna olin jo ennen kymmentä ensimmäistä kertaa Sim Limissä. Vain muutama putiikki oli auki. Manasin jo mielessäni kiinalaisia: jos he tietävät olevansa tätä maata pystyssä pitävä voima, jota ilman mikään ei toimi, onko heidän ihan pakko juhlia koko viikko! Ystävällinen vartija kertoi, että paikka aukeaa vasta yhdeltätoista ja että minä olen tullut sisään henkilökunnan ovesta. Niinpä lähdin lähistölle lorvimaan ja kuvaamaan. Toivoin, että nuo kiinalaiset pitkätukat farkuissaan ja t-paidoissaan pitäisivät putiikkinsa auki, että voisin ostaa heiltä tänään. Heiltä ostin tuon 21-tuumaisen käytetyn näytön alle $S500:lla.  

pics/DSC01463.jpg

fi/DSC01463.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Kellon lähetessä yhtätoista alkoi väkeäkin virrata enemmän. Puolen päivän aikaan sitä oli jo liki mustanaan joka paikassa, ja Sim Limissäkään ei ollut enää kovin kivaa kun joka puolella pauhasi musiikki. Minä olin jo oppinut, että tavara kannattaa käydä valitsemassa juuri hiljaisena aikana ehkä juuri liikkeiden avaamissen aikoihin tai sitä ennen. Odotellessa etsiskelin korkeita paikkoja kuten liikerakennusten terasseja ja zoomailin sieltä sinne, missä on ihmisiä. Kuvasivuni antavat muuten väärän kuvan paikasta: täällä on paljon ihmisiä, mutta minä en viitsi kuvata tungoksessa vaan silloin kun olen yksin.  

pics/DSC01465.jpg

fi/DSC01465.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Noita neonvihreään pukeutuneita rummuttajia on liikuskellut kaupungilla. Yleensä ne ovat kuorma-autojen lavoilla. Autot ajavat lujaa ja miehet rummuttavat äänekkäästi. En tiedä, mistä on kysymys. Liittyyköhän tuo buddhalainen taide mitenkään asiaan? Tuon liikkeen vierestä löystin liikkeen, jossa on myytävänä todella upeita kiinalaisia huonekaluja. Ajattelinkin, että niistä tulee osa minunkin täkäläisen kotini sisustusta jos niin pitkälle päästään, että voin ruveta rakentamaan pysyvämpää olemista tänne.  

pics/DSC01476.jpg

fi/DSC01476.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Näiltä kulmilta riittää kuvia. Villiä luontoa täällä ei juuri ole. Hiekkaa ja hoitmatonta nurmikkoa on vaikea löytää ainakaan kaupungin alueelta. Mutta ihan keskustastakin löytyy rauhallisia kolkkia ja yksityiskohtia, joissa voi pysähtyä kuuntelemaan lintujen laulua (tosin useimmiten liikenteen melun säestyksellä) ja ihailla hyvin hoidettuja istutuksia. Näin jossain iskulauseen, että Singaporesta rakennetaan puutarhaan (garden).  

pics/DSC01483.jpg

fi/DSC01483.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Ja tässä varmemmaksi vakuukdeksi puutarhaa yläilmoista ihan keskustasta. Ylikukusiltoihin on panostettu paljon. Tämäköhän se on, mikä pitää ylitöillä väsytetyt singaporelaiset onnellisina, vain onkohan se sittenkin nuo lukuisat ulkoilmaravintolat rasvankäryineen ja makeine herkkuineen.  

pics/DSC01491.jpg

fi/DSC01491.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Päivän pääostoksen lisäksi ostin myös kameraani lajjakulmalinssin (0.45x). Nyt alkaa tulemaan asunnostakin kuvia, joista saa laajemman käsityksen. Tosin perspektiivit ja lähellä olevat pystypinnatkin alkavat vääristyä. Kyllä täällä oikeasti ovat kaikki seinät suorassa. Ensimmäisenä kuva asuntoni porraskäytävän ikkunasta. Metrorata näkyy tuolla takana. Siitä katsojaan päin on asuinalueen hallintorakennus ja kuntosali sekä uimalan pukuhuoneet. Sitten onkin uima-allas, jota en ole vielä edes kokeillut. Ulko-oveni on suoraan tuossa alapuolella. Kävelen tuota puolkua suoraan hallintorakennuksen kulmalle, josta käännyn vasemmalle, kuljen vartijoiden kopin ohi metroasemalle. Metrojuna keskustaan kulkee oikealle.  

pics/DSC01493.jpg

fi/DSC01493.jpg.fi.txt 


16.2.2002: puolet meidän kerroksen ovista. Vasemmalla minun asuntoni ovi, joka johtaa suoraan olohuoneeseen, siitä oikealle jotain sähkö- yms. huolto-ovia ja oikealla hissin ovi. Minusta vasemmalle on yksi naapurin ovi. Muita tässä kerroksessa ei asu. Muistutan edelleen, että seinät ovat oikeasti suorassa.  

pics/DSC01494.jpg

fi/DSC01494.jpg.fi.txt 


16.2.2002: vasemmalla hissin ovi. Ikkunasta näkymä keskustan suuntaan eli samaan kuin keitiön parvekkeelta.  

pics/DSC01496.jpg

fi/DSC01496.jpg.fi.txt 



pics/DSC01498.jpg

fi/DSC01498.jpg.fi.txt 



pics/DSC01501.jpg

fi/DSC01501.jpg.fi.txt 



pics/DSC01506.jpg

fi/DSC01506.jpg.fi.txt 



pics/DSC01507.jpg

fi/DSC01507.jpg.fi.txt 



pics/DSC01511.jpg

fi/DSC01511.jpg.fi.txt 



pics/DSC01512.jpg

fi/DSC01512.jpg.fi.txt 


16.2.2002: No niin, siinäpä se on. Näyttöineen pistetty rahaa tuhatkunta euroa. Näyttö on siis 21" P110 (sis. mm. usb-portit jalustassa). Kokoonpano on seuraavanlainen: Intel P4 1.6ghz cpu, Mercury P4 DDR emo, Maxtor 40 gb UDMA 7200 rpm hdd, Inno Geforce 2 MX 64mb näytönohjain, 52x cdrom, D-link 10/100 pci verkkokortti, 256 mb DDR muistia, atx-minitorni, jossa 2 tuuletinta ja 1 usb edessä (ja emolla 2 takana), Win98 SE CD ja lisenssi (Linux-kone tulee myöhemmin), paikan päällä tapahtuva takuuhuolto. Kone koottiin odottaessani 2 tunnissa. Myyjä oli ystävällinen ja puhelian rouva. Nuori nörtti kokosi konetta siinä kaikkien näkyvillä. Lisäksi kokoonpanoon kuuluvat erikseen hankitut U2A waveterminal usb-äänikortti, Creative inspire 4.1 subwoofer, surround 4-kaiutinjärjestelmä, toinen verkkokortti, planet 5-porttinen lähiverkkokytkin, 4-porttinen erillisellä virtalähtellä varustettu usb hub. Lisäksi on tietysti tuo SCV-kaapelimodeemiyhteys, josta maksan $S85 (muunna euroiksi kertomalla 0.66:lla) kuussa. On nopeampi kuin welho. Tuo kiinalainen tuoli korvautuu alkuviikosta kunnon konttorituolilla, jonka jo tilasin lauantaina.  

pics/DSC01513.jpg

fi/DSC01513.jpg.fi.txt 


16.2.2002: Aurinkoisella ja hieman tuulisella ilmalla pyykki kuivuu hetkessä: esim. housut 3 tunnissa ja lakanat tunnissa. Pesukoneen takana näkyy roskakuilun luukku. Luukku on hyvin eristetty, joten halua tulee vain kun se on auki. Sinne heitetään kaikki roska enempiä kierrättämättä ja lajitte4lematta. Pesukoneesta vasemmalle on tuo keittiön vessa. Pavekkeen kaiteen alla on kaksi isoa ilmastoinnin poistokonetta. Ne pitävät meteliä jos ilmastointi on päällä. Pyykkinaruina käytetään tuollaisia pitkiä muoviputkia. Niitä näkyy joskus työnnetyn selvästi ikkunan ulkopuolelle taloissa, joissa ei ole parveketta. Ilma ei ole täällä nokista eikä pölyistä.  

pics/DSC01516.jpg

fi/DSC01516.jpg.fi.txt 


17.2.2002: Kembangan-metroasema ja heti sen takana asuinalueeni Astoria Park condo. Minun taloni on melkein noiden kuvassa näkyvien talojen takana. Metro on täällä maailman parhaita, moderni, hiljainen, toimiva, hyvin ilmastoitu.  

pics/DSC01517.jpg

fi/DSC01517.jpg.fi.txt 


17.2.2002: samalta metorasemalta. Asuinalueeni jää vasemmalle. Lähellä ei ole mitään mielenkiintoista. Tosin lähimetroasemien luona jo on, ja niille kävelee alle 10 minuutissa.  

pics/DSC01520.jpg

fi/DSC01520.jpg.fi.txt 


17.2.2002: katetuissa ostoskaduissa on se hyvä puoli, että ne saa pidettyä viileinä.  

pics/DSC01551.jpg

fi/DSC01551.jpg.fi.txt 


18.2.2002: Ja välillä työstä: Meidän isoja tietokoneitamme pidetään vuokratiloissa, halleissa, joissa on satoja koneita. Hallia ylläpitää siihen erikoistunut yritys. Tässä kiinalainen työkaveri siirtelee koneita. Noissa halleissa tuntuu todella kylmältä. Vaikka lämpötila on 18 astetta plussan puolella, se on jäätävää kun viileys on tuotettu koneella ja käy valtava veto. Lähipäivinä joudun työskentelemään sellaisissa olosuhteissa. Kylmästä en siis kuitenkaan päässyt eroon. Onneksi voi aina mennä ulos lämmittelemään. Tuossa vasemmmalla näkyy apujäähdyttimiä, oikealla koneräkkien kehikoita.  

pics/DSC01578.jpg

fi/DSC01578.jpg.fi.txt 


20.2.2002: Ja uusi yritys samassa kylmässä konesalissa keskiviikkona aamupäivästä iltapäivään. Tämä onkin kiva paikka. Täällä voi pukeutua pikkutakkiin ja näyttää gurulta levyjärjestelmän ongelmia ratkoessaan. En tietystikään osannut ulos tiloista yksinäni vaan hortoilin siellä täällä. Pitäisi viimeinkin oppia, että täällä voi aina kysyä, ja että aina tulee ystävällistä opastusta. Hämmästyttää vieläkin se,miten kärsivällisesti ja ystävällisesti täällä suhtaudutaan toisiin. Kieliongelmiakaan ei ole, koska kukaan ei hermostu siitä, että sama asia täytyy selittää viiteen kuuteen kertaan ennen kuin toinen ymmärtää. Täällä on ihan normaalia se, että englantia puhutaan kymmenillä eri korostuksilla. Kiinalaisten aksenttia olen jo oppinut ymmärtämään, indonesialaisten ja muslimien kanssa on vielä hankalaa.  

pics/DSC01605.jpg

fi/DSC01605.jpg.fi.txt 


20.2.2002: Ja sitten illalla ostoksille. Viimeinkin hankin tuon sähköisen haudutuskattilan riisin, papujen ja pataruokien valmistukseen. Ensimmäinen satsi on vasta hautumassa. Vasta nyt hankin kunnollisen tyynyn. Tähän asti on ollut lainassa sohvatyyny. Ja paksupohjaiset tossut ainakin sisäkäyttöön kotona. Vähän astioita, kiinalaista luumupohjaista maustekastiketta, currya intialaiskaupasta, purkkeja mausteille, makeuttamatonta soijamaitoa pariakin lajia, appelsiini-mangomehua (täys- tottakai), ja yksi musta lyhythihainen paita. Nyt niitä taitaa olla kohta viisi.  

pics/DSC01609.jpg

fi/DSC01609.jpg.fi.txt 


20.2.2002: Täällä ollaan jo neljättä viikkoa, joten on aika miettiä siivvousta ja kehittää menetelmiä sitä varten. Oiskohan tästä uudesta johtajantuolista apua tuon uuden mopin käytössä? Tarkkasilmäinen voisi erottaa konekokoonpanossa uuden SB Audigy platinumin (sis. firewire-portin videonkaappausta varten) sekä polttavan romppuaseman, 32x polttava iomega. Itseäkin hirvittää moinen tuhlailu, mutta parempi pistää elämää kuntoon isommalla rytinällä näin alussa ja rauhoittua kun kaikki oleellinen on paikallaan. Nyt onnistuu Suomen radion kuuntelu kelvollisella äänellä sekä tv-uutisten katselu. Videon koodaus mpg:ksi ja sen lähettäminen joko netin yli tai rompuilla Suomeen ja minne nyt tarvitaankaan.  

pics/DSC01620.jpg

fi/DSC01620.jpg.fi.txt 


21.2.2002: reilun kahdentoista tunnin työpäivä. Meneillään on Helsingistä siirrettyjen laitteiden käyttöönotto täällä sekä palvelinten siirto uusiin tiloihin. Onneksi paratiisin käärme, se, joka vasten tahtoani on määrännyt itsensä esimiehekseni, oli tänään työmatkalla. Kaikki olivat ystävällisiä ja suorastaan ilosia. Ilman tuota yhtä terroristia jopa tässä firmassa voisi ajatella työskentelevänsä, mutta kuitenkin parempi on löytää puolen vuoden aikana uusi työpaikka. En minä kaipaa edes työskentelyä suomalaisten kanssa. Paikallisten kanssa tulen kuitenkin paremmin toimeen. Mitenhän epäisänmaallinen minusta vielä tuleekaan. Tänään tuli syötyäkin ihan liian hyvin pientä naposteltavaa sekä aamu- ja ilta-ateria kotona - sillä haudutuskeittimellä itse laitettua tietysti.  

pics/DSC01632.jpg

fi/DSC01632.jpg.fi.txt 



pics/DSC01633.jpg

fi/DSC01633.jpg.fi.txt 



pics/DSC01636.jpg

fi/DSC01636.jpg.fi.txt 



pics/DSC01637.jpg

fi/DSC01637.jpg.fi.txt 



pics/DSC01638.jpg

fi/DSC01638.jpg.fi.txt 



pics/DSC01639.jpg

fi/DSC01639.jpg.fi.txt 



pics/DSC01641.jpg

fi/DSC01641.jpg.fi.txt 



pics/DSC01642.jpg

fi/DSC01642.jpg.fi.txt 



pics/DSC01643.jpg

fi/DSC01643.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Kävellessäni Redokiin päin, löysin tämän kivan kävelyrietin. Muuten hyvä, mutta meluisa pikatie kulkee ihan läheltä.  

pics/DSC01645.jpg

fi/DSC01645.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Noin kilometrin pätkällä voisi harjoittaa sauvakävellyä. Täytyy tulla joku aamu kokeilemaan mieluiten ennen viittä. Sitä ennen täytyy kuitenkin ottaa selvää, miten paikallisista mielisairaaloista pääsee pois tai ainakin, onko maaperän vahingoittaminen piikeillä sallittua.  

pics/DSC01647.jpg

fi/DSC01647.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Uuden kävelyreittini varrella on myös vehreä kukkula. Pidempää ruohoakin löytyy. Käärmeitä kuulemma on.  

pics/DSC01649.jpg

fi/DSC01649.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Pätkä mahdollista uutta lenkkipolkuani.  

pics/DSC01655.jpg

fi/DSC01655.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Liikenteeessä näkyy vain uusia ja uudehkoja autoja. Yli kymmenen vuotta vanhoilla ei saa edes ajaa. Yksiytisautoilu on kallista ja auton saaminen hankalaa. Joukkoliikenne sen sijaan toimii ja on kohtuuhintaista. Silti autoja on ihan liikaa. Ne antavat kohteliaasti tietä mutta tööttäilevät ihan huvikseenkin. Likkennevalot ja opasteet ovat selkeitä ja isoilla. Minullakaan ei ole vaikeuksia nähdä ainakaan valoja.  

pics/DSC01657.jpg

fi/DSC01657.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Jälleen kuva tien ylittävältä jalankulkusillalta. Takseja on todella paljon liikenteessä, ei tarvitse juuri erikseen pongata saadakseen sellaisen kuvaan.  

pics/DSC01659.jpg

fi/DSC01659.jpg.fi.txt 


25.2.2002: hauskoja katsella nämä täkäläiset. Nämäkin ovat eri kokoisia ja jokaisella erilainen kampaus.  

pics/DSC01660.jpg

fi/DSC01660.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Jesus is Lord lukee tuon kirkon aidassa. Tuli mieleen, että uskontokunnilla on rahaa täälläkin näköjään. Redok west Pr Church sanoo kartta.  

pics/DSC01662.jpg

fi/DSC01662.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Viimeiset Kiinalaisen Uuden Vuoden koristeet. Tänään kait oli viimeinen siihen liittyvä vapaapäivä tältä vuodelta.  

pics/DSC01664.jpg

fi/DSC01664.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Ostoskekus naapurimetroaseman (Redok) tuntumassa. Tämäkin kuva on otettu hiljaisena aikana, jolloin ihmisiä ei ollut kovin paljoa liikkellä.  

pics/DSC01665.jpg

fi/DSC01665.jpg.fi.txt 


24.2.2002: Näkymä metroasemaltani. Tuo etuoikealla näkyvä maisema on sama, joka näkyy keittiöni parvekkeelta. Minun taloni on tuon talon takana. Oikealta menevät junat lentokentälle, vasemmalta keskustaan.  

pics/DSC01667.jpg

fi/DSC01667.jpg.fi.txt 


24.2.2002: Uusia ruoka-aineita kokeillaan edelleen hyvällä menestyksellä. Eilen löysin viimeinkin hunajaa. Demarara-sokeria ostin uteliaisuudesta. Vasemmalla on Pekingin dippikastiketta, sellaista hapanimelää kohtalaisen tulista kuten suurin osa maustekastikkeista. Juuri minun makuuni. Sitten on öljyyn murskattua mustaa oliivia, mustaa papua soijakastikkeessa ja vanhaa tunttua Szechuan-kastiketta, joka on edelleenkin suosikkini. Vasemmalla alhalla on pussillinen hunajalla makeutettua krysanteemijuomaa. Pussin sisältö vain veteen ja nauttimaan. Maistuu krysanteemille. Kokeile Suomessa lähimmässä kukkakaupassa.  

pics/DSC01668.jpg

fi/DSC01668.jpg.fi.txt 


25.2.2002: Neljä viikkoa siitä kun savuin Singaporeen. Kuitenkin tuntuu siltä kuin siitä olisi enemmän ... Tuntuu kuitenkin jo epätodellista kuulla Suomen talvimyrskyistä ja muistella sitä miten joulu- ja tammikuussa palelin Helsingissä. No, tässä sitä joka tapauksessa seistään pesukoneen päällä ja ripustetaan pyykkiä muoviputkille, jotka on viritetty kattoon tuonne talousparvekkeelle. Pyyykkiä pitää pestä usein, mutta ei kait se siitä paljoa kulu kun vesi on n. 30 asteista. En saa konetta lämmittämään sitä enempää. En ole löytänyt pesutabletteja mistään vaan kaikki pyykinpesuaineet ovat jauheita, ei edes tiivisteitä.  

pics/DSC01680.jpg

fi/DSC01680.jpg.fi.txt 


26.2.2002: taas työnteäyteinen päivä. Kotimatkalla otin kuvan ostoskekuksen alakerran kahvilasta. Yleensä kahvi- ja ruokapaikat ovat ulkosalla ja vähän nuhruisemman näköisiä, ja niissä tuoksuu rasva. Tässä paikassa lienee enemmänkin turisteja. Ruokapaikkoja on todella paljon, välillä tuntuu siltä, että nämä eivät muuta teekään kuin syövät ja käyvät töissä. Tuossa etualalla kuvan ulkopuolella onupea suihkulähde.  

pics/DSC01688.jpg

fi/DSC01688.jpg.fi.txt 


27.2.2002: hieman ennen auringon nousua on ollut tarkoitus pulahtaa altaaseen uimaan jo parin viikon ajan melkein joka aamu. Tänäkin aamuna se jäi haaveeksi. Kiire. Ehkä uima-altaat eivät todellakaan ole minua varten, eikä taida olla tuokaan kuntosali, jonka valaistut ikkunat näkyvät t tuon matalan rakennuksen 1. kerroksessa. Kävelyreittinimi metroasemalle kulkee oikealta tuon rakennuksen taakse ja sieltä vasemmalle kohti takana näkyvää asemaa. Täytyy tietysti kulkea vartioidun portin läpi. Kuva on otettu kylpyhuoneeni katon rajassa olevasta ikkunasta.  

pics/DSC01692.jpg

fi/DSC01692.jpg.fi.txt 


27.2.2002: 13-tuntinen päivä koneasennusten parissa. Samalla tuli entistä paremmin tutustuttua työkavereihin, kiinalaiseen Davidiin ja intailaiseen Rajeshiin.  

pics/DSC01709.jpg

fi/DSC01709.jpg.fi.txt 


2.3.2002: Pitkiä työpäiviä vielä ehkä viikon verran. Ilmastointilaiteflunssa on kuin suomalainen kesäflunssa. Se on pahimmillaan tällä hetkellä. Kuumetta ei ole, mutta kuiva yskä kiusaa. Tänään saan kiinalaisia luonnonläkkeitä siihen. Nukkumisen sijasta käytin osan viime yöstä siihen, että siirsin tietokoneen pöytineen ja roippeineen pieneen huoneeseen. Nyt 3/4 asunnosta on hukkatilaa. Kyllästyin vaeltelemaan puolityhjässä isossa asunnossa. Parempi aloittaa näin ja laajentaa sitä mukaa kuin tulee omaa tavaraa. Huone on kuumempi kuin muut, muttei ihan niin meluisa. Lisäksi se, että ilmastointikonetta voi pitää pienemmällä pienessä huonessa, on iso plussa.  

pics/DSC01713.jpg

fi/DSC01713.jpg.fi.txt 


2.3.2002: Työskentely theokkaasti ilmastoiduissa viileissä tiloissa aiheutti kiusallisen kuivan yskän. Täkäläinen ystävä toi siihen paikallisia lääkkeitä, reseptittömiä. Samalla kävi hänen apulaisensa siivoamassa asuntoni. Se olikin ensimmäinen siivous asuntoon muuttoni jälkeen. Se piti tehdä, koska vuokraemäntä tulee maanantaina korjausmiehen kanssa katsomaan lämminvesivaraajaa. Sanoin hänelle asiasta samalla kun soitin sopiakesni vuokranmaksusta pankkisiirtona. Vuokrarahat menivät kuitenkin väärälle tilille ja minun pitää anoa niitä takaisin - kuulemma tavallista täällä. Shekkivihko on täällä yleisessä käytössä ja suositeltavain tapa maksaa laskuja.  

pics/DSC01715.jpg

fi/DSC01715.jpg.fi.txt 


2.3.2002: Tällä(kään) sohvalla ei ole tullut paljoa löhöiltyä. Tässäkin on vain lyhytaikainen esitys meneillään. Kuulokket korvilla ja telineessä mikrofoni. Ne on kytketty tietokoneeseen, jossa soitetaan netemeeting-ohjelmalla ip-numerosta toiseen. Antin kanssa ollaan kokeiltu ja kehtitetty systeemejä. Kuuluvuus on yleensä \ hyvä. Jopa videon välitystä voisi ajatella. Yhteydenpito Suomeen tapahtuu liki pelkästään netin välityksellä, ja on todella paljon asioita, joita voi stiä kautta hoitaa.  

pics/DSC01720.jpg

fi/DSC01720.jpg.fi.txt 


3.3.2002: Yöllä yskitti aika pahasti välillä, mutta silti nukuin pitkään, ihan kahdeksaan aamulla. Olin päättänyt, etten mene töihin vaan annan tämän flunssanpoikasen parantua. Aamupäivällä puhuin puhelimessa pitkään, ja sitä jatkettiin vielä lähdettyäni parin tunnin kävelylenkille aurinkoon. Minua kyllä varoitettiin taas polttamasta itseäni, mutta kun se lämpö tuntuu niin hyvältä ... Taidanpa olla taas palanut. Kävelin lujaa, niin että lopulta hiki virtasi. Se ei tehnyt kovin hyvää yskälle.  

pics/DSC01721.jpg

fi/DSC01721.jpg.fi.txt 


3.3.2002: Kävelylenkkini suuntautui asunnoltani Kenbanganista Eunoksen taitse Paya Lebariin, jossa kävin täyttämässä reppuni ruokaostoksilla: painosta suurin osa tietysti juomia, appelsiinimehua ja soijamaitoa. Lisäksi jälleen tuoreita vihanneksia ja maustekastikkeita kuten tavallisesti. Elämään on tullut jo säännöllisyyttä ja tuttuja asioita. Tunnen jo joitakin paikkoja ja tiedän, mitä odottaa mistäkin. Tuo valkoinen putkilo on metroasema (Paya Lebar, n. 2 km:n päässä asunnoltani). Kanavat ovat apuna suunnistuksessa. Ne on rakennettu keräämään sadevettä ja pitämään ilman kosteana.  

pics/DSC01723.jpg

fi/DSC01723.jpg.fi.txt 


3.3.2002: Autoilijoille on opasteita ihan mukavasti täälläkin. Ne ovat isolla tekstillä ja matalalla, joten niistä on apua minullekin. Jalankulkuväylät näkyvät tuossa vasemmalla. Suomen tyyppisiä pyöräteitä ei ole. Vain harva paikka täällä soveltuisi minulle pyöräilyyn. Autoja ja ihmisiä on liikaa, jotta se olisi edes niin turvallista kuin Helsingissä, joten antaa olla. Kävellenkin pääsee.  

pics/DSC01733.jpg

fi/DSC01733.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Varsin vaudhikas viikko taas takana. Elämässä on nyt tuttuja ihmisiä, tuttuja paikkoja ja tuttuja asioita. Oli erittäin hyvä veto ahtaa työ- ja makuuhuone asunnon pienimpään huoneeseen. Tästä käsin on hyvä laajentaa jos tarvetta tulee. Kaikki välttämätön ja vähän ylimääräistäkin alkaa olla kasassa. Tosin hienosäätöä vielä kaivataan. Tämän viikonlopun kotiprojekteihin kuuluu papereiden järjestäminen numeroitujen kansioiden numeroituihin taskuihin niin, että ne löytyvät helpommin. Samoin muuta järjestelyä on ohjelmassa. Nukkua pitäisi enemmän, tuppaa jäämään uni viiteen-kuuteen tuntiin yössä. Tämän koneen äärestä hoidetaan suomi-kontaktit kuvalla, äänellä ja tekstillä. Ja täällähän on aamuyö kun Suomessa on ilta. Iltauutiset voi katsoa ja kuunnella kahden-kolmen aikaan yöllä, virallisset asiat pitää hoitaa aikaisemmin illalla.  

pics/DSC01739.jpg

fi/DSC01739.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Nukuttuani muutamaan tunnin l'hdin taas kävelylle ja samalla ostoksille. Ostoslistalla on muutamia tietokonetarvikkeita (konsolinjakaja), eräs tarpeellinen linssi kameraan, kylpyvaahtoa ja tietysti ruokaa. Kuva on otettu kaupungista päin asuinalueelleni. Minun taloni on tuo vasemmanpuoleinen. Keittiön parvekkeelle näkyisi jos ei metrorataa olisi. Alueta ympäröi aita. Vartijan koppeja on joka sivulla. Molemmat tämänpuoleiset jäävät pylväiden taakse. Iso tie jää oikealle. Kuvassa näkyvä tie on Lorong Mydin.  

pics/DSC01745.jpg

fi/DSC01745.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Astoria Parkin metroaseman puoleinen osa vähän kauempaa Eunosin suunnasta. Jälleen asuntoni jää puiden taakse. Kaukana edessä näkyy puiden välistä kulku metroasemalle.  

pics/DSC01747.jpg

fi/DSC01747.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Jatkoin kävelyä kohti Eunosin metroasemaa. Matka kestää n. 10 minuuttia, tosin kuumassa ilmastossa se on fyysisesti raskaampi kuin vastaava matka Suomessa. Kiusallisinta on varoa, ettei hikeenny liikaa kävellessään. Onneksi kauppoihin tai metroon pääsee aina jäähdyttelemään. Tosin siinä on vilustumisen vaara kun menee hiestä märkänä viileään vetoon. Ja täällä tuntuu vallitsevan sääntö, että keskiluokka ei saa hikoilla eikä sen tarvitse kulkea auringossa kin harrastustensa takia.  

pics/DSC01749.jpg

fi/DSC01749.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Lähellä Eunosin metroasemaa on joitain buddhalaisuuteen liittyviä paikkoja, kuten tämä temppeli ja koulu. Pitää joku päivä etsiä netistä tietoa asiasta tai odottaa tilaisuutta kysyä joltakulta asiaa tuntevalta, mitä ne buddhalaiset oikein ovat. Lähistöllä näkyy joskus myös oranssikaapuisia kaljupäisiä munkkeja.  

pics/DSC01751.jpg

fi/DSC01751.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Eipä ole tullut mieleen etsiä turistinähtävyyksiä kun jokapäiväisten kulkureittienkin varrella on niin paljon uutta ihailtavaa kuten tämä buddhalainen arkkitehtuuri tuolla temppelin luona. Noita värejä ja muotoja olen nähnyt myös huonekaluissa. Mietin jo niiden käyttöä tulevan "oikean" asuntoni sistuksessa. Minusta niissä on jotain samalla tavalla rauhoittavaa kuin kiinalaisessa kirjoituksessa.  

pics/DSC01755.jpg

fi/DSC01755.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Nyt on 2.5-kertainen zoom-putki jo koekäytössä. Tavoitteena on saada kuviin lisää ihmisiä.  

pics/DSC01761.jpg

fi/DSC01761.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Nämä auton lavoilla rummuttavat ja metelöivät joukkiot ovat joka viikonloppuinen näky kaupungilla. En vieläkään ole saanut vastausta siihen, mistä loppujen lopuksi on kysymys. paras vastaus on edelleenkin se, että kysymyksessä on jonkun buddhalaisen ryhmän tai lahkon rituaali. Näyttävät kyllä japanilaisilta, ja allakin on Toyota. Täytyy odottaa seuraavaa puheliasta japanilaista taksikuksia ja kysyä häneltä. Ajelen aika paljon taksilla työn ja ostosten takia, ja on monen kuljettajan kanssa tullut jo rupateltua.  

pics/DSC01766.jpg

fi/DSC01766.jpg.fi.txt 


9.3.2002: Zoomin mahdollisuuksia tutkaillaan. Ongelmana on se, että kameran etsin ei näytä oikein, tai minä en näe sitä päivänvalossa, joten kuvista tulee sokkorajauksia. Otan joskus paremmaan kuvan kauppojen valikoimista. Tuo on jälleen sieltä Sim Limin kulmilta, josta kävin ostamassa tuon putken, näytönjakajan ja usb-hiiren. Enpä ollut aiemmin hoksannut, että aasialaisille valmistetaan erikseen pienempikokoisia hiiriä. Sellainen on nyt tuossa pöydälläni kannettavaan kytkettynä. Ostoskierroksen lopussa soitti L ja pyysi tulemaan taksilla erään ystävänsä talolle, josta lähdettiin itärannikon kalaravintolaalueelle syömään kasvisruokaa.  

pics/DSC01800.jpg

fi/DSC01800.jpg.fi.txt 


10.3.2002: Eilen käytiin siellä meriruokaravintolassa syömässä. Samalla minulle kerrottiin apikan sijaiti ja se, että ihan lähellä sijaitsee valtavan suuri ostosalue. Päättelin, että se on noin puolen tunnin kävelymatkan päässä täältä. Niinpä kävelin sinne tänään tarkoituksena paikkojen katselun ohella ostaa pieni tuuletin ja sähköllä toimiva wok-pannu tai vastaava. Marine Parade on alueen nimi. Siellä oli valtavasti ihmisiä ja todella jättimäinen ostoskeskus, varmaan pinta-alaltaan kymmenkunta jumboa tai itäkeskusta. Yhdessä päivässä ei paljoa kerkiä kiertämään. Ja viikonloppuisin siellä tietysti on tupa täynnä ihmisiä.  

pics/DSC01804.jpg

fi/DSC01804.jpg.fi.txt 


10.3.2002: Ohjelmaa oli myös tarjolla. Ainakin koiranäyttely näkyi olevan ja jotain kilpailuja yleisölle. Ja tietysti oli niitä ruokapaikkoja. Ulkona pääoven edessä soljui jatkuva virta takseja. Ostokset on tapana kujettaa taksilla kotiin. Se kun ei ole kallista.  

pics/DSC01805.jpg

fi/DSC01805.jpg.fi.txt 


10.3.2002: Keittiössäni on nyt kolme samalla idealla toimivaa laitetta eli on yhdistetty lämmön lähde ja lämmitysastia. Vedenkeittimen tuntevat tietysti kaikki. Sellainen on, nopeampi kuin mitä Suomessa käytin, ei mene montaa sekuntia kupillisen lämmittämiseen. Sitten on tuo haudutuskattila, joka savipata ei näy kuvassa. Tämän päivän ostos on tuo japanilainen monikäyttöpannu. Alaosa on liukuvalla lämpösäädöllä oleva keittolevy. Sen päälle pannaan hyvälaatuinen non-stick-pannu, jossa voi keittää ja paistaa. Pannu on iso ja korkea. Sähköhellaa ei tosiaankaan tarvita. Pannua voi kuumentaa myös kaasuhellalla.