Vuosi 2015: Tammi - Maaliskuu Malesiassa ja pikaviisiiti Singaporeen; Huthikuussa Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Unkari, Slovakia, Puola; Touko-elokuussa Suomi ja lopuksi Ruotsi. Sitten Syyskuun alussa Thaimaa ja sieltä takaisin Malesiaan. Kymmenen päivän Filipppineillä käyntiä lukuun ottamatta on siis kohta neljä kuukautta mennyt Malesiassa, suurin osa siitä täällä Cameron hihglands-nimisen ylänköalueen viileässä ja raikkaassa ilmassa. Viileä tässä yhteydessä tarkoittaa lämpötiloja, jotka ovat hieman alle Suomen hellerajan, toisinaan vähän ylikin.
Pari pinetä muistoa Suomesta ruokapöydän piristeeksi. Poppamiehen savuaromia ja huipputulista chiliä. Vaikka ovatkin tuontituotteita, silti ovat riittävän suomalaisia minulle.
Aika on mennyt enimmäkseen metsän polkuja kulkiessa, viidakoissa, vuorilla ja pienillä teillä. Kartassa yllä näkyvät kävelyreitit. Välillä on tullut käytyä hyvinkin korkealla.
Myöhemmin tuossa alla on nähtävissä lisää kävelyreittieni maisemia.
Tässä välissä päivitin Windows 8.1. käyttöjärjestelmän Windows 10:een. Microsoft tuputti sitä jatkuvasti, joten ajattelin, että antaa sitten mennä kun vielä ilmaiseksikin saa. No, ainahan siitä jossain muodossa maksaa, luulempa, että sovelluskaupassa entistä enemmän.
Myöhemmin tuossa alla on nähtävissä lisää kävelyreittieni maisemia.
Tässä välissä päivitin Windows 8.1. käyttöjärjestelmän Windows 10:een. Microsoft tuputti sitä jatkuvasti, joten ajattelin, että antaa sitten mennä kun vielä ilmaiseksikin saa. No, ainahan siitä jossain muodossa maksaa, luulempa, että sovelluskaupassa entistä enemmän.
Rambutan, hiushedelmä. Rambut tarkoittaa malajin kielellä hiuksia. Rambutan on miedon makuinen hedelmä, joita kasvaa täällä. Niitä kasvoi myös Pohjois-Australiassa, siellä Kurandassa, joka oli haaveitteni kohde.
Durian onkin sitten hieman voimakkaamman makuinen. Wikipedian mukaan se on suomeksi durio. Se jakaa ihmiset aika kahtia: toiset vihaavat ja toiset rakastavat tätä haisevaa hedelmää Kaakkois-Aasiasta. Minä kuulun jälkimmäisiin.
Jakkihedelmä (jackfruit) ja Guaya ovat myös herkullisia. Tässä nautin niitä ananasmehun kera.
Minä kuljen majatalosta toiseen, vuokrailen 10 - 25 euron huoneita, jotka ovat muuten mukavia, mutta kun ei ole jääkaappia tai kunnon keittomahdollisuutta. Toki riisinkeittimellä tekee aika ihmeítä, mutta se jääkaappi olisi aika tärkeä, että voisi esim. käydä ostamassa tempeä, jota saa vain maanantaisin.
Makealla, punaisesta pavusta tehdyllä mössöllä täytettyjä vehnäpullia, joita ei paisteta vaan höyrytetään.
Paikallaan oleminen ei suju oikein luonnostaan. Siihen on yritettävä pakottaa itsensä. Mieli tekee vaikka minne: Italiaan, Ukrainaan, muualle Eurooppaan, Suomeen, Ruotsiin. Jopa Venäjän-matkasta olen alkanut haaveilemaan ja ottamaan selvää: matkustaisin junalla Suomesta Siperian ja Kiinan halki takaisin Aasiaan.
Venäjän-matka, tai oikeammin Siperian matka, Burjatia, jossa on kiinalaisen tai mongoolien näköisiä venäläisiä, on alkanut todella kiinnostamaan.
Ensimmäistä kertaa lentäisin Aeroflotilla. En ole koskaan aiemmin ollut venäläisessä lentokoneessa., vaikka muuten olen kyllä Venäjällä matkustellut. Kyttään aina momondo-sivustolta ja muualtakin edullisia lentoja. Australian dollareissa hinta on siis 545, mutta euroissa noin. 360. Vähän halvemmallakin saattaa löytyä jollekin toiselle päivälle, ja sitten Air Indialla n. 300 eurolla Bangkokista Moskovan kautta Roomaan. Se olisi ensimmäinen kosketus venäläisiin pitkästä aikaa ja sen perusteella voisi sitten päättää, että joskus elo-syyskuussa tai myöhemmin tekisi sitten sen Siperian-junamatkan Suomesta Malesiaan tai muualle tänne.
Toki vielä on mahdollista sekin, etten lähde, vaan jään näille nurkille: Vietnamiin, Taiwaniin, Thaimaahan ... vähän vaikea päättää. Elämän suunta ja valinnat ovat kaikin tavoin auki. Sitä se teettää kun pysähtyy miettimään, asiat vain mutkistuvat ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti