Eilen illalla nähtiin sadekauden ensimmäiset vihreät puusammakot, ja kaiken lisäksi perheenperustamispuuhissaan. Nancy ne huomasi. Minä olin jo nukkumassa, mutta nousin kuitenkin kuvaamaan ja häiritsemään niitä salamoineni. Niin, kysymyksessä on sammakko, joka kiipeilee puissa. Jokin lehtisammkko se on, mielestäni korallisormisammakko (Litoria caerulea), mutta ihan varma en ole. Olen näitä söpöläisiä jo aiemminkin esitellyt. Woodstockissa niitä olivat vessan ja suihkuhuoneen seinät täynnään, ja niiden ulosteita, jotka haisevat. Näistä sammkoista lähtee myös varsin kova ääni, sellainen raakunta.
Napista yllä pieni ääninäyte (tai tässä mp3-tiedosto), jossa yksi urospuolinen sammakko ilmeisesti kutsuu naaraita. Useimmiten niitä kyllä kuulee kymmeniä kerralla, ja se on aika meteliä silloin. Nauhoitin tuon ilalla nukkumasijoiltani makuuhuoneessa.
Sanotaan, että vihreät sammakot ovat harvinaisia, koska ne ovat hyvin herkkiä ympäristömyrkyille ja muille kaupunkielämän ilmiöille. Samoin myrkyllisen agakonnan leviäminen ja lisääntyminen ovat verottaneet muita sammakkokantoja. Mutta Woodstockissa meillä niitä oli. Sieltä me muutaman toimme mukanammekin, kenties nämä ovat niiden jälkeläisiä.
Kaivanpa muutaman vanhan sammakkokuvan tuolta galleriastani uudestaan näytille.
Mutta ihan ensin muistutan siitä ihanasta Woodstockin ympäristöstä. Vanha mökki lehmälaitumien keskellä puron rannalla. Kertokoon kuva siitä, mitä pyörii päässäni usein: kaipaan takaisn tuollaiseen ympäristöön pois täältä kaupungin lähiöstä.
Ja tässä sammakko harjanvarrella alkuvuodesta 2004.
Ja tuossa yllä vasemmalla viime vuodenvaihteessa nähty vierailija etuoven viereisellä lasi-ikkunalla.
Ja tässä sitten vuotta aikaisemmin yksi oli valinnut nukkumapaikakseen ankkalammikon pumpun letkun.
< Marraskuu | Koko joulukuu | Tammikuu 2009>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti