Sivut

lauantai 5. toukokuuta 2001

Pyöräillen Meri-Rastilasta Porvooseen

Tuona vuonna taisivat jotkut puhelinmallit jo saada kameran, mutta älypuhelimet olivat vasta tuloillaan suuren yleisön käsiin.  Minulla oli työnantajan, Openmobile Corporation, jonka toimisto oli Mikonkatu 4:ssä Helsingin keskustassa. Siitä oli hyvin lyhyt matka Rautatientorille ja Aleksis Kiven patsaalle.  Työpaikalla oli aika hektistä. Oltiin uusmedia-alalla ja käytiin kuumana. Monella oli suuria unelmia äkkirikastumisesta ja loitokkaasta elämästä. Minua työ ei tyydyttänyt, joten omistin enemmän aikaa itselleni.  Kaksi kuukautta aiemmin olin aloittanut kuntoilun sauvakävelemäällä ja nyt kun ilmat alkoivat lämmetä ja lumi oli sulanut, aloin taas pyöräilemään. Edellisenä kesänäkin pyöräilin aika paljon. Olin ostanut tuon napavaihteisen ja -jarruisen Tunturin. Vanha isältä peritty Helkama-kulkurikin oli vielä tallella. Sillä olin kulkenut vuodesta 1984 saakka Oulussa ja Jyväskylässä pääosin, mutta myös Espoossa ja Helsingissä jonkin verran. 


Oln myös lopettelemassa tupakointia ja syömässä terveellisemmin. Kun huomio oli nyt pitkästä aikaa omassa terveydessäni ja omassa mielessäni työhulluuden sijasta, pomppasi myös vanha kasvissyöjä minusta esille kerran ihan yllättäin kun kävin Itäkeskuksen Citymarketin lihaosastolla. Se taisi olla silloin kun poltin enää 2 savuketta päivässä, ja pystyin jo maistamaan ja haistamaan jotakin.

Yleensä olin sauvakävellyt Varitokylän lahden ympäri pari-kolme kertaa. Se oli hyvin antoisaa, kuin meditointia. Etenkin kevätilloista olen aina pitänyt, ennen kuin aurinko laskee, ja se tapahtui huhtikuussa jo varsin myöhään. 



Mutta nyt, eräänä sunnuntaina, viikkoa ennen äitienpäivää, päätin käväsitä pyörällä Porvoossa. Mukanani oli videokamerani Sony Handycam TRV-120 jonka olin ostanut vuotta aiemmin. Se toimi minulla myös digitaalisena still-kamerana. Otin ruutukaappauksia videosta, jonka olin siirtänyt nauhalta tietokoneelle kameraa ja Pnnacle Studio -ohjelmaa käyttäen.

Kävin matkan varralle myös Porvoossa.  Kirjoitan tätä nyt Vietnamissa 16 vuotta ja monta kokemusta myöhemmin.  Tämä matka, vaikka suuntautuikin ihan naapurikylään, melkein, on kuitenkin muistoissa hyvin suloinen.