Eteläisen Vietnamin ylänköalueella arkista elämää kuusivuotiaan ja hänen äitinsä, kavereiden, opettajien, viranomaisten, äänikirjojen, mopojen, polkupyörien, vegaanisten kotikokkausten, kissojen ja kaiken muun kivan kanssa. Kun jälkimmäisellä puoliskolla alkoi muutto uuteen paikkaan. Emme muutakaan isoon kaupunkiin vaan pieneen maalaiskaupunkiin 20 km päähän edellisestä kodista. Muutimme pieneen asuinyhteisöön, johon kuuluu kotikoulun lisäksi kielikoulu. Tässä kielikoulussa minä opetan vapaaehtoisena muutaman tunnin viikossa. Kuukausi on ollut suurten muutosten aikaa. Kaikki on myös vähän sekaisin. Siitä syystä blogipostauskin jää aika tyngäksi. Suurin osa tästä tekstistä on saneltu puhelimella eikä lopputulosta ole kovin tarkkaan tiirailtu. Näin se täytyy tehdä minun näkyvyydelläni.
- Hae linkki
- X
- Sähköposti
- Muut sovellukset