- Huhtikuun kuva-albumi Google-kuvista
-
Huhtikuun kuulumisia eli ääniblogi, video youtubesta. Tämä on äänitetty ja kuvattu varhain aamulla 27.4. suoraan puhelimella. Video lähti Youtubeen kyljellään, joten siitä ei ole kovin paljoa iloa, koska kaiken lisäksi on pimeää.
- Tässä video ultraäänitutkimuksesta 23.4.2019.
- Tässä video Tammi-Helmikuun 2019 pätkistä. Samassa ympärisössä asumme vieläkin.
- Videota koirista helmi-maaliskuulta 2019.
- Singapore, muistojen Singapore, Youtube-video matkaltani Singaporeen maaliskuussa 2019
Suvun nousevassa polvessa eli puolison sisarussarjassa on jo kuusi poikaa tämän syntyessä. Tyttöjä ei ole yhtään. |
Tässä aiemmin otettu ultraäänikuva, joka ei kerro minulle juuri mitään.
|
Tämä alkuvuosi on ollut hyvin kuiva, sateeton. Puutarhaa on täytynyt kastella joka päivä. Papuja on tullut erittäin runsaasti, muuten se on ollut lähinnä rikkaruohojen kasvua. |
Näitä luulin aluksi härkäpavuiksi, mutta ei se ole härkäpapu vaan kidney-papu Nämäkin pauvt täytyy liottaa hyvin ennen kittämistä ja heittää ensimmäinen keitinvesi pois. . |
Lisään papuja myös leipään. Lisään siihen myös hapankaalia eli kaalista tehtyä hapatetta kuivahiivan lisäksi. Ruisjauhoja saisi netistä tilaamalla. Ne ovat kalliita. Vatsani ei kestä ruista, joten käytän mieluummin vehnäjauhoja. Olen löytänyt hyviä sellaisia eräästä erikoiskaupasta, jossa käyn aina samalla kun käyn Dalatissa joogassa.
|
Tässä ovat meidän pihapiirin koirat. Mimi katselee kun nuori poikakoira on emonsa hoivattavana. Tämä pentu syntyi joulukussa 2018. Siitä on minulla ao. kuukauden kirjoituksessa videotakin. |
Talomme editse kulkeva tie on suhteellisen turvallinen koirille. Ainoastaan, jos ne menevät isolle tielle, uhkaa vaara. Mimi menee isolle tielle vain hihnassa. |
Jos kävelisimme myöhemmin, siinä kuuden jälkeen, näkisimme paljon näitä koululaisia pyöräilevän kouluun. Monilla on sähköpolkupyörät tai sähköavusteiset pyörät. Niillä ajetaan täällä lähes yhtä kovaa kuin bensamopoillakin, mutta vain sähköpyörää saavat ajaa alle 18-vuotiaat ja kortittomat. |
Harvoin on viime vuosina tullut katseltua tähtiä. Nyt se tapahtuu aina silloin kun tähtitaivas on näkyvissä. Se ei ole yhtä usein ja yhtä upea kuin se oli esimerkiksi Australiassa. Erityisesti siellä Woodstockissa katuvalottomalla maaseudulla oli todella upea tähtitaivas, jota tuli viileinä öinä ihailtua. |
Joskus leikin kameran asetuksilla ja otan pitkällä valotusajalla ihan käsivaralla yökuvia. Tämän järven rannalla on buddhalainen temppeli, jossa soitetaan kellojja, kongia, puoli viiden aikaan aamulla. |
Aamu alkaa sarastaa siinä viiden jälkeen. Silloin me jo käännymme kohti kotia, koska teillä alkaa liikkumaan ihmisiä. |
Mimi on suhteellisen kiltti ja tottelevainen koira: haluaa tulla lähelleni eikä juokse karkuun kun haluan kytkeä sen takaisin hihnaan. Useimmiten hän ei vedä,v aan kulkee kiltisti rinnalla, edellä tai perässä. Ainoastaan kun näkyy kissa, hän villiintyy. Ja silloin kun aamulla saa juosta vapaana, ja ohi ajaa yksinäinen moottoripyörä tai auto, sen perässä täytyy saada juosta ja haukkua sitä. Tosin kun minä olen lähellä ja kiellän, Mimi uskoo eikä lähde perään. |
Isolla tiellä kulkee autoja jatkuvasti: yötä-päivää kulkee mm. busseja Saigonista Dalatiin ja Dalatista Saigoniin. Lentokenttä on viiden kilometrin päässä, mutta sieltä ei kuulu juuri koskaan mitään ääniä, koska lennot tulevat toisesta suunnasta ja lähtevät myös toiseen suuntaan. |
Makuubussi, linja-auto, jossa on nukkumapaikat. Tällaisen voin ottaa esimerkiksi puolen yön aikaan tai yhdeltä ja olla sitten aamun sarastaessa Saigonissa, joka on viralliselta nimeltään Ho Chi Minh City, mutta kyllä se vielä muistetaan entisen Etelä-Vietnamin pääkaupunkina. |
Viimeksi matkustin yöbussilla huhtikuun neljännen päivän ensimmäisinä tunteina. Olin illalla jo nukkunut kotona viiden tunnin unet ennen kuin lähdin bussiasemalle. Minibussi kävi minut hakemassa kodin läheltä olevan ison tien varresta ja vei 7 kilometrin pähän Duc Trongin bussiasemalle. Siellä sain sitten isosta bussista nukkumapaikkani. Olin suht pirteänä Saigonissa auringon nousun aikoihin. |
Jäin pois siellä, missä iso bussi jättää matkustajat ja tarjoaa minibussin kaupungin keskustaan. D2, District two, on muutamien kilometrien päässä itään. Minulla oli runsaasti aikaa ennen aamun silmälääkäriaikaa, joten päätin kävellä. |
Minulta poistettiin oikeasta silmästä tekomykiö maaliskuussa, ja nyt oli vuorossa tikkien poisto. Lääkäri ei sitä muistanut tehdä ollenkaan, ja minäkin vasta muistin käynnin päätarkoituksen laskua maksaessani. Hän on sellainen minua ehkä pari vuotta nuorempi hollantilaisjuurinen tyyppi, joka on asunut jossain Amerikan-mantereella ja pitänyt siellä vastaanottoaan. Ihan mukava ja reilu kaveri, oli ensivaikutelmani, mutta nyt kuva ei ollut yhtä positiivinen. Hän yritti pelottelemalla ja väkisin runnomalla saada minut suostumaan siihen, että vasemman silmän tekomykiö joko uusitaan laittamalla se silmän takaosaan tai edes kiinnitetään paremmin pupuilliin. |
Ja minä suostuin, joskaan en mielelläni. Ajattelin, että ehkä voin sittne perua sen leikkauksen myöhemmin sähköpostilla. Ei vain tullut hyvä mieli sellaisesta aggressiivisesta tpuputtamisesta . Vieläkin olen kahden vaiheilla, että suostuisiko vai ei. Suostuin siihen, että nykyinen linssi kiinnitetään uudelleen iirikseen. Se ei ole vielä irti, mutta kahden lääkärin mukaan heiluu ja on heikosti, "vain yhdellä säikellä kiinni". Minusta vasen silmä toimii oikein hyvin enkä haluaisi koskea siihen. Leikkauksen hinta, 850 euroa, tietysti tuntuu myöa aika kovalta. Minullahan ei ole tässä maassa mitään sosiaaliturvaa eikä terveydenhoitoa, ei edes ykstyistä vakuutusta, joten kaikki sairaskulut täytyy itse maksaa. Siinäpä on hyvä syy yrittää pitää itsensä mahdollisimman tervennä. Yllä oleva kuva on Indonesian Jakartasta elokuussa 2011, jolloin tekomykiöt asennettiin. |
Suomen eduskuntavaalit olivat nyt huhtikuussa 2019. Minä olen Suomen kansalainen sen lisäksi että olen myös Australian kansalainen, joten minulla on äänioikeus molemmissa maissa. Minä kävin äänestämässä Suomen kaupallisessa edustustossa Saigonissa. Sinne oli ennakkoäänestystä toimittamaan saapunut mies Hanoin lähetystöstä. |
Paikalla oli enemmänkin suomalaisia, myös lähikaupungeista, osa heistä entuudestaan tuttuja, osa uusia tuttavuuksia. |
Nuoret naiset olivat leiponeet mokkaploja tapaamiseen. |
Minulle kerrottiin,, että tämän kuvan kertoman perusteella voi päätellä, että tuleva lapsi on tyttö. Vatsan muodosta sen voi päätellä |
Äitini, joka on Kätilöopistolla 1950-luvun lopulla koulutettu kätilö, entinen Perttelin kunnankätilö, nyt eläkkeellä, on sitä mieltä, että vastan muodosta ei voi päätellä lapsen sukupuolta. No, ennen ultraäänitutkimuksia sen asian selville saamiseen ei tainnut olla parempiakaan keinoja. Monet eivät halua tietääkään, mikä on tulevan lapsen sukupuoli vaan haluavat pitää sen yllätyksenä synnytykseen asti, toiset tietävät, mutteivät kerro sitä. Me olemme kertoneet Facebookissa ihan avoimesti. |
Taloja Dalatin kaupungissa, eteläisen Vietnamin ylänköalueella 1500 metrin kokreudessa merenpinnasta. Sanovat, että arkkitehtuurissa on hyvin paljon ranskalaisia vaikutteita. No, minä en ole koskaan käynyt Ranskassa, eikä ransakalaisuudessa ole mitään mieltäni kiehtovaa. Notre Dame de Paris-kirkon tulipalo tässä kuussa ei koskettanut minua kovinkaan syvältä. |
Kuva meidän katolta, ensimmäinen vedenlämmittimeni: mustaa letkua kuumalla katolla. Lähes joka päivä tämä yksinkertainen ratkaisu toimii tarjoten minulle kuumaa vettä peseytymistä varten aamulla klo 9 ja iltapäivällä klo 15 välillä. Muina aikoina peseytyessä täytyy käyttää sähköä tai kaasua veden lämmittämiseen. Suihkua ei miellä ole, vaan peseuytymiseen riittää vadillinen tai ämpärillinen lämmintä vettä, jota annostellaan kauhalla. |
Talon vesitankin ylivuotovesi valuu katolle, josta putkea pitkin tähän käytettynä hankkimaani varatankkiin. Varsinainen tankki täytetään pumpulla silloin kun se on tyhjä tai silloin kun omistaja muistaa. Pumppu täytyy käynnistää käsin. Joskus sitä ei tehdä, joten on ihan kätevää, että on vettä varatankissa. Osa sadevestistä valuu myös tähän. Nuo kaksi sinistä hanaa kuuluvat kuumavesijärjestelmääni. Toisesta syötetään letkulla vettä sisään, ja tuosta vasemmanpuolseisesta saa laskettua lämminä vettä. Keskellä olevasta punaisesta hanasta saa varatankin vettä. Sen alla on pissapaikkani, joka huuhtaoutuu isoon kuoppaan samoin kun sen ohi virtaava pesukoneen poistovesi. |
Tuo iso kuppa on tämän häkkivaraston lattiassa. Sen reunat näkyvät kuvassa. Maa on tiivistä hiekka-savimaata. Sinisen takin toisella puolella, vasemmalla on kaksi likakaivoa, jonne talon viemärit laskevat. Osa tämänkin kuopan vesistä ehkä valuu sinne hiekan ja soran läpi. Kuopan takaseinästä on noin merti tankki ympäröivään sorakerrokseen. Sadekautena tämä kuoppa kerää pihan sadevedet Myöhemmin, kunhan saan käsiini jätemateriaaleja, aion kattaa tuon kuopan ja istuttaa katteen päälle varjossa viihtyviä kasveja. |
Samalla kun virittelin mustaa muoviputkea vedenlämmittimeksi, poistin katolta ylimäärisiä pitaija-kaktuksen haaroja. Tänne muuttaessani elokuussa 2018, katto oli ihan täynnä niitä. Tuo lintujen pesäpaikka ei silloin näkynyt ollenkaan. Sähköjohdot, sekä käytösä olevat että käytöstä poistetut, roikkuvat matalalla ja koskettavat kattoa Kukaan ei tunnu välittävän siitä. Pitaijat ja vasemmalla olevan papaijapuunn oksatkin koskettivat niitä ennen kuin siivosin aluetta. |
Tässä näkymä katolta meidän pihakadulle, joka tekee talomme kohdalla salaman muotiisen mutkan. Iso tie on noiden tuastalla näkyvien talojen takana. |
Keinokastelu ei korvaa sadetta. Puutarha makuuhuoneen ikkunan takana kärsii vähän kuivuudesta. Lisäksi pavut ovat jo vanhoja ja kuolevat eivätkä uudet ole vielä päässeet kasvamisen vauhtiin vähäisten sateiden takia. |
Minä nautin näistä maisemista: vuoria, metsiä, jokia, pieniä järviä. Kuitenkin täällä ovat myös kuapungin edut: eli kauppoja löytyy ihan naapurista ja joukkoliikenne isompiin kaupunkeihin pelaa päiväsaikaan ihan hyvin. |
Haaveitteni asuinpaikka olisi tosin lähempänä vuorta, ehkä sen rinteellä vähän kauempana naapureista: sellainen suomalainen unelma, Impivaara. |
Paikoin täällä on hyvinkin kaupunkimaista. |
Ja Dalatin kaupungissa, siellä, missä käyn kerran viikossa, on siistimpää ja hyvin kaunista. |
Mutta siellä on liian urbaania meille. |
Välillä täytyy päästä metsään ja möyrimään savessa ja mullassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti