Muistot vievät Singaporeen 1/2002 - 12/2002

Tässä jälkeen päin konstruoitua tarinaa siiitä, mitä tapahtui Singaporessa vuonna 2002. Mukana myös videota ja ääntä (Onhan tämä myös ääniblogi).  Tässä ensimmäinen kertomus äänelläni. Kerrottu vuonna 2018 Kieku-podcast-palvelussa. 


Olen merkinnyt tällä värillä tekstit, jotka on kirjoitettu tuolloin, vuoden 2002 aikana. 

Tammikuu 2002 

Työnanatajani odotti konkurssia. Väki väheni Helsingin keskustassa Mikonkatu 4:ssä, entisessä Nokian pääkonttorissa. Uusmediakupla puheksi, Wapit meni konsukurssiin.  Olimme muutaman kuukauden odottaneet tietoa siitä, pääseekö yritys muuttamaan Singaporeen. Tammikuun puolella saimme tietää, että pääsemme. Minä olin jo joulukuussa alkanut valmistautumaan muuttoon tyhjentämällä asuntoi Helsingin Rastilassa, osoitteessa Meri-Rastilan tie 6.  Raskain mielin, mutta uutta jännityksellä odottaen. Tiestin, etten tuolta reissulta ihan heti palaa. Niin kertoi äitikin tienneensä. 

Tiukoille se veti, että firmalta löytyivät rahat lentolippuuni. 27.1. kuitenkin lähdin helsingistä Finnairin koneella, joka lensi Thaimaan Bangkokiin ja kännisen sikalauman sinne.  Heidän takiaan oloni lennolla oli todella  tukala ensimmäiset tunnit. Vasta Bangkokissa, kun olin ensimmäistä kertaa astunut Aasian kamaralle matkalla lentokentän tupakkahuoneeseen ja takaisin sydämellisten, konepistooleita kantavien  thai-naisvartijoiden saattamana ja sitten kun koneeseen tuli kauniisti käyttäytyviä nuoria, ilmeisesti Singaporessa opiskelevia paikallisia, olo tuntui paremmalta. 

Siitä se sitten lähti, ensin Harbour ville hotellissa asuen ja sitten vuokrakämpässä Kembangan-kaupunginosan Astoria park -condossa eli vartioidulla suinalueella. 

Tässä tammikuun tarina laajemmin. 
Vielä enemmän taustoja avaa vuoden 2001 tarina.  

Mato Valtonen liittyy tapaukseen ja hänen mainio kirjansa  Noh, sano naakka kun nokka katkes, kuvaa tapahtumia Wapitin ja Openmobilen perustajien näkökulmasta. 

Työpaikalle tulivat tietokoneet Helsingistä kuun lopussa. Minusta tuli järjestelmien ylläpitäjä toimiston takanurkassa.  

Välillä kävin palvelinkeskuksissa huoltamassa palvelimiamme, jotka tarjosivat palvelujen yhdyskäytävää mobiilioperaattoreiden välillä käyttäen mm. Opensource-ympäristöstä (Linux) tuttua kannel-ohjelmistoa. 

Rikoin ihan tarkoituksella bisnesmaailman pukukoodia: en pukeutunut vaaleansiniseen paitaan ja suoriin housuihin vaan enemmän rock-tyyliseen mustaan.  Olin niin hoikka, alle 60-kiloinen, alimmilllaan 52  eli painoindeksi 18, joten aasialaisen s-koon vaatteet sopivat minulle. 

Helmikuu : muutto vuokra-asuntoon

Esittelen asuntoani  tällä videolla. 

• Perjantaina 1.2.2002 lähdin hotelli Harbor Villestä ja muutin illalla omaan asuntoon. Tai eihän se oma ole, edes vuokrasopimus ei ole minun vaan firman nimissä. Ainakin teoriassa työnantajalla on oikeus käyttää tätä asuntoa myös muuhun tarkoitukseen kuin minun majoittamiseeni. Vihreässä kortissakin on osoittekseni merkitty firman toimiston osoite. 
  
  Asuntoni keittiö. takana pesukone ja parveke. Vuokraemäntä jätti muutaman kiinalaisen juomalasin astiaston pohjaksi. En tosin pyytänyt jättämään niitäkään vaan halusinkin hankkia kaiken itse. 
  
  Eteistä ei asunnossa ole, vaan ovi vie suoraan porraskäytävään. Sen vieressä on ilmeisesti ovipuhelin vai onkohan se hälytyspuhelin. Vasemmalla näkyy keittiön ovi. Siitä vielä vasemmalla on pienempi makuuhuone, kuvaajan takavasemmalla on iso makuuhuone ja ihan takana ranskalainen parveke. 
  
  Keittiön parvekkeelta avautuu näköala kohti keskustaa. Tämä on vain kudues kerros, mutta vaikuttaa korkeammalta. Tähtitaivan on usein kirkas.
  
  Ensimmäinen viikko asunnolla meni aika ankeasti. Olisi pitänyt hankkia kaikkea, mutta kun ei tiennyt mistä sitä saa eikä osannut mihinkään. Piti siis keskittyä vain tärkeimpään eli tietokoneen näyttöön ja nettiyhteyteen. 
  
  Mulla on kotona 3 vessaa, joissa yhteensä 3 wc-istuinta (keittiön viereisellä parvekkeella oleva on varatttu tupakantumpeille), 2 suihkua ja 1 siivuoussuihku sekä 1 kylpyamme. Täällä kun rakennetaan vieläkin asuntoihin oma vessa isäntäväelle, oma vieraille ja oma palvelijalle, joka useimmiten on jostain naapurimaasta tuotettu nuori tyttö (maid). Minullakin olisi varaa sellaiseen, mutta en kyllä kehtää ottaa. Siivooja kyllä täytyy palkata.
  
  
• Ehdottomasti joka kodin tärkein laite on ilmastointikone. Sillä saa huoneen viileäksi muutamassa minuutissa - ja kurkkunsa kipeäksi. Ikkunat ja ovat täytyy pitää kiinni, jottei kuuma ilma pääsisi sisään. Nukkuessa en enää pidä tuollaista päällä vaan nukun mieluummin kokonaan ilman peittoa - en ole sellaista vielä vajaan kahden viikon jälkeen edes hankkinut. Ilmastointikone pitää myös ikävää melua. 
  
  Minulla on nyt kotonani kolme samanlaista laitetta, joita hankin aikanaan yhden Cimon palvelinhuoneeseen. Niiden poistoyksiköt ovat parvekkeen alla. 
  
  Tämä kuva on tuosta isosta makuuhuoneesta. Kylpyhuoneessa on amme vasemmalla ja suihku sekä istuin oikealla. Lämmintä vettä ei vain tule tarpeeksi. 
  
  Vähän aikaa piti miettiä, mitä teen ylimääräisellä makuuhuoneella ja sen isolla vaatekaapilla. Sitten tuli mieleen, että on viimeinkin aika antaa video- audio- usb- verkko- ym. kaapeleille arvoisensa kohtelu. Yli puolet matkatavaroistani oli erilaista elektroniikkaa mm. video- ja digikamera, kannettava tietokone, nuo kaapelit. Talvivaatteita kun ei tarvita. 
  
  Miksi sitten otin tällaisen turhan suuren ja pramean asunnon. No, siksi, että muuta ei ollut tarjolla. Ne ovat sitä mieltä, että länsimaalaiselle ei voi tarjota pienempää normaaliasuntoa, vaan pitää olla uima-altaat, tenniskentät ja runsaasti tilaa. Firma maksaa tästä ensimmäisen puolen vuoden aikana 3/4 joten minulle jää vain 250 euron suuruinen osuus plus sähköt ja nettiyhteys tietysti. Pieni yksiö tai kaksio olisi paljon mukavampi, ainakin alussa kun ei vielä ole ihan varma, kannattaako ruveta ostelemaan omia huonekaluja. Jo tullessani oli kuitenkin päättänyt, että jos elämä on jokseenkin siedettävää, asennoidun niin että jään puolta vuotta kauemmaksi. Ja toistaiseksi kaikki on ollut parempaa kuin kuvittelinkaan, joten nyt jo uskallan ostella isompaakin tavaraa. Tosin ei näin isoa kotia hetkessä laiteta, ja toisaalta aion yrittää puolen vuoden kuluttua saada pienempää asuntoa ilman turhia mukavuuksia. 
  
  
  Ensimmäinen kotini Singaporessa on Astoria park condominium. Se on vartioitu asuinalue 20 minuutin metromatkan päässä keskustasta, aivan Kembangan-metroaseman vieressä. Alue on pelkkää asuinaluetta. Ainoa kunnon kauppa on parin minuutin kävelymatkan päässä oleva kiinalainen supermarket, jossa on hyllyjä 30-sentin välein r-kioskin kokoisessa tilassa ja hyllyt on ahdettu todella täyteen kaikenlaista tavaraa tuoreista vihanneksista sähkötarvikkeisiin. Ainoastaan ripustimia en vielä ole tavarakasoista onnistunut löytämään. Kaiken lisäksi se putiikki tuntuu olevan auki lähes aina. En minä kuitenkaan pidä tenniskentästä, uima-altaasta enkä vartijoista. Haluaisin mieluummin asua tavallisessa kaksiossa normaalimmalla alueella. Tämä on enemmänkin lapsiperheille ja ulkomaalaisille. Aina pitää kulkea vartijoiden silmien alta. Mitään syytä ei ole vartiointiin. Täällä kyllä uskaltaa liikkua piemilläkin kujilla vaikka keskellä yötä. 
  
  
  ässä ensimmäiset ostokset ihan naapurissa olevasta kiinalaisesta supermarketistä. Se on kioskin kokoinen pikku putiikki, jossa hyllyjen väli on n. 30 senttiä ja tavaraa on ahdettu lattiasta kattoon hyllyt täyteen. Sieltä löytyykin sitten melkein sama valikoima kuin suuresta supermarketistä: ruokaa, pesuaineita, sähkötarvikkeita, lääkkeitä. Ja se tuntuu olevan auki vuorokaudet läpeensä.
  
  Pikakahvi taitaa olla pääasiallisin ravinnonlähde. Siinä on maito ja sokeri valmiina. Tosin nyttemmin olen siirtynyt kotona soijamaitokahviin: lämmitän mikrossa mukillisen soijamaitoa ja sekoitan siihen pelkkää pikakahvia. Soijamaito on useimmiten sokeroitua, mutta paremman makuista kuin Suomessa myytävä.

Maaliskuu: adoptoitu löytökissa toi tyttöystävän 

•  Pinei mustavlakoinen kissa, Kitti Sippala on merkittävä osa minun Singapore-kokemustani. Hänen muistoksi kirjoittamansa tarinan voi lukea tästä. 
  
  Monta videota julkaisin Kitti-kissasta.  Nimen syntyyn vaikuttu myös entinen pomoni Kiti Aaltonen Cimosta. Hänen kanssaan pidimme edelleen yhteyttä ystävinä

Minulla oli ollut pientä sutinaa paikallisen naisen kanssa ja tunkua toisen taholta jo ennen Nancyä, jopa hänen aikanaankin eräs kiinalainen tyttö yritti "vampata" minut. 

Koko alkuvuosi oli yhtä tunteiden vuoristorataa: isoja nousuja ja laskuja. Niitä oli aluksi myös tuossa parisuhteessa muutaman kauukauden ajan. 

Huhtikuu

Suhde syveni ja lämpeni huhtikuun aikana. Nancy kertoi minulle jo varhaisessa vaiheessa, että aikoo muuttaa Australiaan ainakin muutamaksi vuodeksi ja toivoo minun seuraavan häntä, jos meidän suhteestamme tulee jotakin. Minä lupasin. 

• Video Youtubesta näyttää muutamia pätkiä, jotka on kuvattu maalsikuun lopulla ja huhtikuussa.
  
  

Toukokuu

• Tällä videolla eitin puheeni osittain musiikilla. Tässä kuitenkin maisemia kotikulmiltani Kenbangan ja Eunos-metroasemien suunnalla. 
  
  
  

Minun asunnostani oli tullut löytökissojen turvakoti. Sieltä niitä käytiin adoptoimassa. Olisiko ollut neljä tai viisi kissa koko aikana.  Nancy oli rikollinen: ruokki kulkukissoja kaduilla. Se katsottiin Singaporessa roskaamiseksi. Niitä kissoja pyydystettiin öisin ympäri kaupunkia ja lopetettiin, tarinan mukaan sähköllä.   Olin tutustunut eläinsuojelijoihin, jotka järjestivät kissojen sterilointeja ja myös ylläpitivät turvakotia niille. Mettacattery oli paikka, jossa Nancyn kanssa vierailimme. 

Vesak on buddhalaisten suurin jokavuotinen juhla, Buddhan syntymäpäivä, myös kuolinpäivä perinteen mukaan. Osallistuin ystäväni kehtouksesta sen kunniaksi järjestettyyn tapahtumaan. 

Se oli tiibetinbuddhalaisten juhla. Miesten vessaan tuli siellä ollessani korkea-arvoinen lama, kuulemma vähän Dalai Lamaa alempiarvoinen. Muut poistuivat sieltä hänen tultuaan, mutta minä jäin. 

Nanvy oli matkoilla Vietnamissa äitinsä kanssa. Sinä aikana minä sairastelin johtuen kylmissä palvelinhuoneissa oleskelusta. Koneellisesti tuotettu 21 asteinen kuiva ilma ei tee hyvää tottumattomille hengityselimille. Lisäksi minulla oli trooppinen korvatulehdus välikorvassa. Se heikensi  kuuloani.

Kesäkuu

Nansy palasi Vietnamista Singaporeen ja suhteemme jatkui. 

• Video siitä miten eimme toisen yhteisen matkamme. Se suuntautui Indonesiaan kuuluvalle Bintan-saarelle parin tunnin laivamatkan päässä.
  
  

Nancy palasi  Vietnamista vanhan äitinsä kanssa. Sieltä hän toi minulle tuliaisia. Nancy oli hyvä keksimään kaikenlaisia lahjoja. Minä taas en ole ollut koskaan siinä hyvä. 
Kävimme myös kulttuuriviikon tapahtumissa, jopa kuuntelemassa Sibeliuksen musiikkia. Muistaakensi sitä esitti joku orkesteri Suomesta. 

Työpaikalla oli rennompaa.  Sain tietää, ettei työsuhteeni jatku enää elokuun jälkeen. Kuitenkin olimme Nancyn kanssa alustavasti päättäneet, että jään Singaporeen Australiaan muuttoon saakka. Hän lupasi varmistaa kantansa palattuuaan USA:han suuntautuneelta opintomatkalta. 

Heinäkuu

Nancy vietti suuren osan kuukautta USA:ssa työmatkalla. 

Minä vietin aikaa mm. työkavereitteni kanssa.   Tässä seurassani ovat kiinalainen David ja intialainen Alima. Vietettiin erään suomalaisen kollegan läksiäisiä vai olisiko ollut kihlajaiset samalla. 

Minä vietin aikaani mm. kävellen, välillä jopa uin meressä. Senosan hiekkarannoilla en käynyt kuin kerran, silloinkin Nancyn vaatimuksesta. 

Elokuu

Työsuhteeni päättyi ja siinä samalla vuokrasopimukseni.  Olin kosinut Nancya (hänen pyynnöstään) ja  hän suostui. Päätimme alkaa järjestämään häitä. Paikaksi valikoitui Suomi. 

Ajankohdasta Nancy kävi neuvotteluja äitinsä ja tämän tuntemien taolaisen buddhalaisuuden eli kiinalaisen perinteisen uskonnon edustajien kanssa.  Nyt ei käynyt päinsä mitkään juhlat eikä edes muuttaminen hänen omistamaansa asuntoon, koska oli nälkäisten henkien kuukausi.  Sen sijaan Syyskuussa koittava keskisyksyn juhla olisi sopiva ajankohta. Niinpä aloimme järjestelemään Suomen matkaa häiden pitoa varten. 

Häitä odotellessa minulla oli aikaa kierrellä saarta, kävin mm. aamukävlyillä McRitchien viidakossa ja näin makaki-apoita.  Kävin myös kuuntelemassa buddhalaismunkki Ajahn Brahmavamson englanninkielisiä puheita. Ajahn Brahm-nimellä tunnettu munkki on alun perin kotosin Britanniasta, mutta oli vaikutttanut jo vuosia Australiassa (ja edelleen tätä kirjoittaessani vuonna 2025). 

Syyskuu

Ennen matkaa monet Nancyn työkaverit onnittelivat ja kestitsivät meitä:   Original sin kasvisravintolassa, 

Häistä  Suomessa on myös videota. (suurin osa katosi johonkin). 

21.9.2021 meidät vihki Helsingin Seurasaaren kupeessa notaari Vivi Malme. 
Ennen häitä olin vaihtanut nimeni:  isäni puolen sukunimi Hämäläinen vaihtui äitini puolen Sippalaksi. 
Kolmas etunimeni Kalevikin putosi pois.  Asiaan oli monia syitä, ei pelkästään käytännöllisyys. 
Sitten reilut 15 vuotta myöhemmin etunimestäkin putosi loppu-o pois.  Timo tropiikista on kuitenkin edelleen o:llinen, samoin nimeni Suomen perheen puheissa. 

Hääjuhla pidettiin Nurmijärven Perttulassa veljeni talossa perheen ja lähimpien ystävien kanssa. 

Nancylla oli matkalla mukana äitinsä ja paras ystävänsä. Heidän takiaan matka ei ollut niin miellyttävä kuin olisi voinut olla.  Vanha nainen marisi joka asiasta ja ystävä oikutteli.  Tuo ystävä pisti sitten välit poikki meihin, kun oltiin takaisin Singaporessa.  Sen takia minun ja pinen Vicky-tytön ystävyys loppui. 

Kävimme ennen häitä päivän reisulla Tallinnassa. 

Lokakuu 

Toinen hääjuhla singaporessa. Se oli minun suunnittelemani juhla lähinnä ystäville ja työtovereille. 

Kuukauden videota: tässä, tässä

Marraskuu 

Posh  oli hoidossamme tilapäisesti muutamia päiviä, samoin luonamme asuin parkkipaikalta löytynyt kissanpentu. Molemmat muuttivat meiltä uuteen kotiin. 

Marraskuun viimeisenä päivänä lähdimme kohti Australiaa ja saavuimme Sydneyyn joulukuun ensimmäisenä. 

Singapore sai pysyvän paikan sydämessäni. Parin kukauden kuluttua minä sain myönteisen pysyvän oleskelukupapäätöksen sinne, mutta en käynyt sitä aktivoimassa.  Sen sijaan sain vuonna 2003 tilapäisen oleskeluluvan Australiaan puolison statuksella, myöhemmin pysyvän ja sitten kansalaisuuden. Nancyllä oli pysyvä oleskelulupa sinne, koska hän oli opiskellut siellä toimintaterapeutiksi. 

Tässä video ja tarinaa äänelläni siitä, miten valmistauduttiin Australiaan muuttoon.

2022:  Muisteluja  20 vuotta myöhemmin 

2014   Melbournessa muistelin taas Singaprea. Olin lähdössä Australiasta. 

Changin vankilan porteilla kävinkin sitten helmikuussa 2014.  Siellä hirtettiin ja ruoskittiin ihmisiä ainakin vielä tuolloin, ehkä nykyäänkin. 

2011  ajoin LRT-junalla. Olin ottanut Uuden vuoden vastaan ensimmäistä kertaa tuossa maassa.  Olin siellä käymässä Australiasta. 

Vuonna 2019 (video) kävin Singaporessa silmälääkärissä 

Sitten Joulukuussa 2002 oltiin Australiassa (video Youtubesta) .