perjantai 30. marraskuuta 2018

Marraskuu 2018 - joogaa, opettamista, opiskelua, kotia ja puutarhaa

Alkuperäinen kirjoitus on osoitteessa https://timotropiikistaa.blogspot.com/2018/11/marraskuu-2018-joogaa-opettamista.html

Kuun alussa uusittiin vuokrasopimus uudelle kolmen kuukauden jaksolle. Nyt on sitten vuokra maksettu helmikuun alkuun saakka eli kuukalenterin mukaisen vuoden loppuun. Täällähän vuosi päättyy samoin kuin kiinalaisessa kulttuurissa kuukalenterin mukaiseen Uuteen Vuoteen, jonka ajankohta länsimaisessa kalenterissa vaihtelee. Yleensä se on siinä tammi-helmikuun vaihteessa, joskus menee pidemmällekin helmikuuhun.  Vietnamissa vuoden vaihtumista ei kutsuta nimellä Kiinalainen Uusi Vuosi vaan TET-juhla.



Kolmen kuukauden turistiviisumi umpeutuu joulukuun 8. päivä. Matkustan Thaimaahan hakemaan uudet kolme kuukautta ja toivon, että pidempiä viisumeita alkaisi taas saamaan kohtuullisempaan hintaan. Tosin ei se ole lainkaan paha käydä neljä kertaa vuodessa vähän muissa maisemissa. Pahaa siinä on se, että matkat täytyy tehdä lentämällä.



Kaksi kertaa vikkossa teen edelleenkin matkoja paikallisbussilla (ei kuvassa) 30 kilometrin päähän lähikaupunkiin. Dalat on 500 metriä meitä ylempänä eli puolentoista kiometrin korkeudussa. Siellä on viileämpää ja sateisempaa kuin täällä meillä vain kilometrin korkeudessa.



Lähteltä taloamme, n. 50 metrin päästä muiden talojen toimiessa melusuojana, menee tie, jota pitkin pääsee etelässä aina Saigoniin saakka ja pohjoiseen Dalatiin ja siitäkin vielä edemmäs vuoristoon.
Odottelen usein tien varressa paikallisbussia, vihreää tai punaista ja pysäytän sen heiluttamalla kättä.
Joskus bussi on päässyt livahtamaan oitseni, mutta nykyään ne jo tuntevat minut, joten osaavat pysähtyä kun näkevät neonkeltaisen keppini.





Sanotaan, että siellä on aina Keski-Euroopan kevät, Kaakkois-Aasian Pariisi. Ranskalaista arkkitehtuuria. Entinen ranskalaisten ja muiden eurooppalaisten lomakeskus.


Lomakeskus se on vieläkin monille. Myös suomalaisia tuttuja Saigonista ja muualta käy täällä tuolloin tällöin.  Tämä kuva ja kaksi ylempää, ovat Ana Mandara Villas -lomakylästä, jossa on kaunis puisto, uima-allas ja vanhaa arkkitehtuuria.  Siellä on myös tuo valkoinen auto, nyt jo museoituna, mutta muutama vuosi sitten se oli liikenteessä.




Vaan on täällä meilläkin alempana aika nättiä. Sateista on huhtikuusta lokakuuhun. Nyt on jo vähän kuivempi kausi, joskin sen katakaisviat kahtena viikonloppuna trooppisten hirmumyrskyjen tuomat sateet. Tuulet eivät kuitenkaan ylettäneet meille saakka sen vakvaimpina.



Puutarhaa on täytynyt jo kastella lokakuusta lähtien. Se rehottaa jo mukavan vihreänä.


Oma puutarha tuottaa salaattia ja muita lehtivihanneksia. Tomaatteja tulee hyvin vähän syömäkelpoisina. Suurin osa niistä on mätiä ja ennen kypsymistään. 



Tätä kirjoittaessa olen juuri saanut kuulla, että kysymys saattaa olla liiasta vedensaannista.



Mutta tärkeintä on saada vihreätä ja "luontoa" ympärille, vihreä aita naapureita vastaan.


Tässä talomme vuokraemännän puolelta nähtynä.



Nyt olen levittämässä puutarhaa tähän pihalla olevaan verkkovajaan. Olen kaivanut sen laittaan ison kupan, jonne sade- ja muut vedet pääsevät imeytymään pihalta.




Ulkona katoksessa on pesukone, ovi vessaan ja myös nämä vaatteet roikkumassa. Mitäpä niitä sisällekään viemään kun melkein samat olosuhteet sisällä ja ulona. Elän luomuilmastossa: ei tarvita viilennystä eikä lämmitystä. Lämmintä vettäkin kuluu huvin vähän. Se lämmitetään yleensä vedenkeittimellä. Suihkua ei ole, vaan pestään kaatamalla kauhalla vettä pesuvadista. Totta kai sauna ja uima-allas olisi todella upea juttu. Tekisi elämästä täällä paratiisin.





Katselin Dolby-kaiuttimia, ei 2.1 vaan mieluummin 5.1.  Creative Labs Inspire oli toivomuslistalla, mutta niitä ei löynyt. Niinpä piti ostaa paikalliset, Vietnamilaiset Soundmax-kaiuttimet. Ei tätä kuvan mallia vaan parempi.   No, kaikenlaista vikaa niissä on: muuntaja antaa hirveästi häritötä, koska se on huono ja rakennettu bassokaiuttimen/keskusyksikön sisään. Mutta saahan niistä ulos jonkinlaista jytinää ja jonkinlaisen kotiteatterin tunnun yhdessä projektorin kanssa. 




Noin 20 euroa masoi tämä neljän kilon maalipurkki, lateksia. Sillä olen sitten sutinut peittoon pahimpia kosteusvaruioita seinissä.



Tälaisia. 


Kotiteatterihuoneessa ovat sienät jo säädyllisen näköiset, valkokangas on tulossa Kiinasta. Kattoelementit ovat pehmenneet ja murtuneet peltikaton vuotamisen vuoksi. Ne pitäisi uusia.





Keittiön seinät saivat uuden maalipinnan. Yksi seinä oli aiemmin karkeaa maalaamatonta betonia. 




Olohuone on ollut osittain myös hedelmävarastona emäänän liiketoiminnan takia.



Hän pyöritti tien varressa hedelmäkojua. Kauppa ei käynyt, joten nyt hän on sen lopettanut ja miettii jotain muuta toimintaa.




Minust aoli mukavaa, kun hän ei ollut koko aikaa kotona ja myös se, että kotona oli aina runsaasti hedelmiä mistä syödä. Olisi melkein fruitariaaniksi voinut ruveta.






Dalatissa on kaunista ja siellä on Big-C -ostoskeskus, jossa myös iso valintamyymälä. Siellä käyn osotoksilla viikottain. Ostan mm. siemeniä puutarhaan, korealaista miso-tahnaa, chilikastikkeita, siemeniä, vehnäjauhoja. ..




Seillä on myös japanilaisia tuotteita myyvä kauppa.



Minä en opeta enää kielikeskuskessa vaan pelkästään epävirallisesti kotona: pidän silloin tällöin tuneja pääasiassa naapuruston lapsille ja nuorille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti