Tänä vuonna (2016) saavuin Suomeen myöhemmin kuin edellisinä vuosina: vasta kesäkuun puolivälissä, jolloin 90 päivä viisumiton oleskelu Ukrainassa päättyi ja alkoi pakollinen 90 päivän tauko. Minulla oli siellä mukava nainen, Thai, jonka luokse halusin palata aloittaa yhteisen elämän Kiovassa syksyllä. Olin maalis-toukokuun aikana kokenut paljon: käynyt Odessassa, Dniprossa, Kiovassa ja Lvivissä enimmäkseen opettaen englantia vapaaehtoisena.
Matkasin Tampereen kautta Jyväskylään, vanhaan opiskelu- ja asuinkaupunkiini vanhojen tuttujen luoksen. Siellä vietin juhannuksen.
Paljon tuli muistoja mieleen Kauppakadulta.
Mattilannimestä, jossa olin 1990-luvun alussa oppinut mm. tietokoneohjelmoinnin saloja.
Tapasin yllättäen myös toisen vanhan kaverin, jota en ollut nähnyt sitten vuoden 1992.
Ensimmäistä kertaa löysin kaupasta vihiksiä. Vihis oli tuon ajan hittiuote, Hoviruoka Oy:n tekemä kasvispiirakka: ei lihis vaan vihis. Tuolla kaupassa tapasin tuon kauan kadoksissa olleen ystävän vaimon aj tyttären. Heidän kauttaan saatiin sitten yhteys. Tosin se myös kohta katkesi uudelleen.
Vuosina 1989-1992 olin asunut tässä tourukatu 8:n puutalossa.
Juhannuksen jälkeen matkustin Onnibussilla Jyväskylästä Joensuuhun, jossa minun oli määrä asua kaksi kuukautta tuttavien talossa, jota minun oli myös määrä vahtia.
VideobloggausYoutubesta
(Tämän postauksen ensimmäinen versio) Tehty puhelimen Vivavideo-sovelluksella.