Meillä se alkoi jo yli kaksi ja puoli tuntia ennen tämän kirjoituksen päiväystä. Nyt se alkaa jo Singaporessa, ja reilun viiden tunnin kuluttua Suomessa. Varsin lämpimissä ja sateisissa merkeissä alkoi vuosi. Mitenkään erityisemmin emme sitä viettäneet. Nancy sisko on kylässä, ja hänen kanssaan kävimme ajelulla keskustan suunnassa katsomassa raketteja. Sitä ennen minä olin nukkunut koko illan päivän töistä väsyneenä.
Joulunpyhinä kävi muutamia vieraita, mm. entinen naapuriperhe Woodstockista. Tosin hekin viime vuonna myivät talonsa siellä ja muuttivat Townsvilleen pyörittämään ostamaansa vihanneskauppaa. Tapaninpäivänä saapui sitten tuo mainittu sisko. Oli siis parikin syytä harjoittaa lähialuematkailua. Käytiin ihan tässä lähellä, jos sinne kävellen pääsisi, mutta kun ei pääse niin ajettiin vähän pidemmästi autolla eli Kurandan kautta, Barron-joen vesiputouksille tuonne ylös vuorille. Sateista huolimatta vettä oli erittäin vähän. Taitaa olla vielä niin, että sateet ovat täyttäneet tekoaltaita, ja vasta ylijäämävesi täyttää joen.
Harrastettiin myös sademetsäkävelyä puistomaisesti rakennettuja polkuja pitkin. Tuoksut, lintujen laulu ja hyönteisten äänet kuitenkin ovat aitoja.
Tämä lintu tosin ei pahemmin laulellut. kysessä on isojalkakanoihin lukeutuva kekokana eli Alectura lathami. Täällä ne kutsuvat sitä "pensaskalkkunaksi" eli (brush turkey tai scrub turkey). Niitä on villinä lähes joka paikassa. Myös tässä kaupungin alueella, josta kuva on. Kävimme nimittäin myös lentokentän läheisellä kukkulalla katsomassa lentokoneita Woodstocin naapurien pojan kanssa.
Meillä tosiaankin on lentokenttä ihan muutaman, olisiko alle viiden, kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Eihän se toki kovin iso ole, vain pari kiitorataa käytössä.
Sieltä kukkulalta näimme myös kaupungin keskustaan.
Käytiin myös rannan turistikeskuksissa, mm. Palm Cove-nimisessä paikassa, joka on täynnä lomakyliä ja loma-asuntoja. Eipä sitä tule yleensä ajatelleeksi, että me asumme kaupungissa, joka on tunnettu turistikeskus. Nyt vuodenvaihteen loma-aikaan täällä on todella runsaasti väkeä erityisesti etelästä, Sydneystä, Melbournesta...
Noin 60 kilometriä täältä pohjoiseen on pieni turistikaupunki Port Douglas, jossa vieraamme myös halusivat käydä. Tuo kaupunki on tunnettu myös siitä, että siellä - tai sen edustalla, kuoli krokotiilimies Steve Irwin pari vuotta sitten.
Siellä oli sunnuntaina jokaviikkoinen toripäivä. Sade ei paljoa menoa haitannut.
Sade lakkasikin iltapäivällä, jollin ajoimme ylös vuorille katselemaan maatalousmaisemia: aluksi lehmälaitumia Julattenissa, sitten Mareeban mango- ja muita hedelmätarhoja.
Tässä mangotilan puita. Tila tekee mangoistaan enimmäkseen viiniä.
Laitetaanpa aasinsillaksi seuraavaan kuva yhden Port Douglasin turistikaupan edustalta, tuon saman, joka näkyy myös tuossa yllä.
Buddhapukki poroineenhan se siinä!
Mainitsin jouluaaton kirjoituksessa, että varsin vähän on perinteisiä jouluherkkuja saatavilla, eikä niitä tee edes mieli. Eipä tämäkään taida oikein perinteisestä käydä. Nancy löysi niitä mainostamiani Ruotsalaisia Annan piparkakkuja käydessään kaupassa. Pari vuotta sitten paketin teksti oli ruotsiksi, nyt oli englanniksi. Niitä sitten söin Tofutti-soijatuorejuuston ja vasta poimitun mangon kanssa.
Jälkihuomautus: Nämä minun saamani piparkakut ovat ilmeisesti yli vuoden vanhoja, koska niissä ei ollut mainittu maitoheraa tai muita maitotuotteita tuoteselosteessa. Netistä löysin tiedon, jonka mukaan vuonna 2007 valmistaja oli alkanut korvata valmistuksessa käytetyn margariinin toisella, joka sisältää maitoheraa. Tämä vain tiedoksi, ettei joku asiasta kiinnostunut mahdollisesti tulisi harhaanjohdatuksi tämän takia.
Ja muita jouluajan ruokiani (Nancy ja muut söivät ja syövät enemmänkin tavanomaisia australialaisia ja singaporelaisia ruokia). Minulle tuotiin lahjaksi muutama paketti kasviksista tehtyä keinolihaa, mm. sieni- ja vehnäproteiinista. En niistä nyt niin kovin innostunut ole, mutta kiva toki on kokeilla. Ja sitten tuo iso pussillinen intiassa valmistettua soijaproteiinia.
Ja sitten saksalaistyylistä ruis-sekaleipää (20% ruista ja loput muita viljoja) kuminalla maustettua makeahkoa, käy ihan mainiosti vaaleasta joululimpusta. Päälle taas tuota soijatuorejuustoa (sitä tungen nyt joka paikkaan, koska Nancy osti sitä minulle muutaman paketin), luffaviipaleita sekä tuon omassa pihassa kasvavan katuk-pensaan lehtiä.
Ja Singaporen kissat, Kitti ja Lolita söivät yhdessä samasta kupista. Sitä ei kovin usein tapahdu.
Toivotan kaikille valoisaa ja menestyksekästä vuotta 2009!
<Marraskuu | Koko Joulukuu | Tammikuu 2009>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti