Sivut

sunnuntai 1. tammikuuta 2006

Joulukuu 2005 - ei vieläkään omaa banaanipuuta (eihän se olekaan puu)

Siitä huolimatta, ettei joulukuuhun mennessä ollut juurikaan satanut, on banaaneja saatu paikallisista puista. Oma banaanipuu on edelleenkin vasta haaveissa, tai jo lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Siksi pitää vielä tyytyä ostettuihin tai löydettyihin banaaneihin. Tämä kuvan terttu on peräisin eräästä kylän talosta. Banaanipuun oksa oli kasvanut aidan yli kadun puolelle ja Nancyn tullessa paikalle puolikypsä terttu oli pudonnut maahan. Tuollaisina ne kaupankin banaanit yleensä poimitaan, ja kuljetuksen aikana tai muuten vain ennen myyntiä ne sitten kypsennetään kaasulla. Näitä kun ei kaasutettu, ne kypsyivät itsestään muutamassa päivässä, ja niinikään muutamassa päivässä ne myös mustuivat ja pehmenivät. Ei niitä kerinnyt kaikkia syömään, vaan yli puolet piti panna kompostiin.





Marraskuun loppupuolella syntyneet ankanpojat kasvoivat nopeasti. Paljon ne myöskin söivät. Heti joulukuun alussa poikasista pienin ja heikoin, se, jonka kimppuun Elviskin oli käynyt, oli yhtenä iltapäivänä kotiin tullessamme kadonnut. Liekö käärme tai haukka vienyt, tai joku muu eläin. Viisi poikasta oli siis jäljellä laumassa. Ne tulivat rohkeasti syömään kädestä kun olin kyykyssä, mutta kun nousin pystyyn, ne lähtivät karkuun. Sen kesymmäksi ei sitten niitä tullut opetettuakaan. Kissan ja koiran läsnäoloon ne luonnollisesti ovat myös tottuneet. äiti Mavis sen sijaan ei. Se hyökkää erityisesti Misun kimppuun jos Misu tulee liian lähelle hänen perhettään.



Joulukuu on meillä ehkä vähän vähemmän joulun odotusta kuin Suomessa. Sen sijaan se on keän ja kesälomien odotusta. Tosin meidän perheessä kumpikaan ei lomaillut tuota kolmen päivän taukoa pidempään, ja Uuden Vuoden takiakin oli vain yksi ylimääräinen vapaapäivä. Meidän jouluvalmistelumme olivat hyvin laiskoja kuten tavallista. Yhdessä joululaulujen laulutilaisuudessa kävimme suomalaissyntyisen naapurin kutsusta, mutta siihen se juhlinta sitten jäi. Päätimme olla vain kotona ja tehdä pikku retkiä lähiseudun uimapaikoille.




Käytin aika paljon aikaa Yleisradion TV1:lle lähetettävän joulutervehdyksen valmisteluun. Olin jo aikaisempina vuosina aikonut sellaisen tehdä, mutta se oli aina jäänyt. Nytkin se jäi niin viime tippaan, etten ehtinyt postittaa tuotosta DVD-levyllä vaan se piti laittaa eteen päin matalampitasoisena sähköpostilla. Itse lähetystä en nähnyt muuta kuin jälkeen päin netistä. Ja siellähän videoni olikin, tosin vain puolet siitä. Kokonaisuudessaan se on nähtävillä tuossa vasemmalla videota-linkin takaa tai suoraan tästä. Niin, ja olihan puhelinhaastattelunikin soitettu parissa paikallisradioissa.



Jouluna oli kuivaa ja kuumaa. Autoilimme parillekin uimapaikalle. Lähin niistä on noin kolmen kilometrin päässä. Se on vuorilta laskevan puron kylkeen, sillan viereen, tehty syvennys. Joulupäivänä paikalle eväinemme saavuttuamme näimme pari ambulanssia. Niiden miehistö oli puiden alla elvyttämässä hukkunutta, näytti olevan nuori poika. Paikalla ei ole kovin syvää, ei edes kahta metriä. Elvytys jatkui puolisen tuntia, minkä jälkeen ambulanssit ajoivat pois suurempaa kiirettä pitämättä. Lehdestä luimme parin päivän kuluttua, että poika oli ollut kaverinsa kanssa uimassa ja jossain vaiheessa kadonnut. Viiden minuutin kuluttua hän löytyi vedestä. Hän kuoli vasta myöhemmin samana iltana.




Tapaninpäivänä sitten kävimme kauempana kaupungin eteläpuolella Gordonvalessa, jossa virtaa Murray-joki ja monia pieniä puroja. Vettä ei ollut sielläkään paljoa johtuen kuivuudesta. Aurinkoisilla paikoilla jos vesi ei virtaa, se on jopa kuumaa. Varjoisia paikkoja onneksi näillä sademetsäpuroilla riittää. Kun ympärillä on tiheä metsä korkeine puineen, jää puron rantaan varjoisia, suorastaan pimeitä paikkoja. Niissä vesi on viileähköä eli ehkä 25 asteista tai vähän alle. Varsinaista kylmää vettähän ei saa muualta kuin jääkaapeista. Edes hanasta tai puutarhaletkusta tuleva vesi ei ole niin kylmää etteikö sitä voisi ihan vapaasti jopa roiskuttaa  päälleen.



Joulukuussa 2003 tein ensimmäisen videon Yleisradiota varten. Siitäkin osa näytettiin TV:ssä.
Tässä kokonainen versioni.


< Marraskuu | Koko joulukuu | Maaliskuu 2006 >

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti