Sivut

perjantai 25. syyskuuta 2015

Murhattu ruumis - lahja Jumalalle!

VAROITUS Alempana leva kuva on hyvin julma ja raaka. Ei osvi herkille! 

Niin, taksisin Malesiassa. Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat pari kuukautta, ja sehän on pitkä aika meikäläisen elämässä silloin kun tulevaa suunnitellaan. Tarkoitus on siis olla viikot ylängöllä, Cameron Highlands, nauttimassa "Suomen kesästä" eli sellasiesta puolisateisesta  20 - 25 asteen lämöisestä raikkaasta ilmasta.  Ain niin, eivät ne kesälämpötilat siellä taida ihan tuollaisia olla, eli täällä pitäisi vielä vähentää kymmnisen astetta ... mutta menkööön Suomen kesästä kuitenkin. Viime kesäinen pyöräreissuni itäisessä Suomessa, siitä aion kertoa monta kertaa vielä tulevina viikkoina ja kuukausina. 20150823-191457.jpg
Ja kävinhän minä Ruotsissakin, Haaparannasssa ja sieltä vähän alaskin päin kävelykärryllä, ja sitten junalla Åmåliin, jossa autoin ystävääni tekemällä heinättöitä ihan vanhaan malliin hevosta avustaen. Niin, nuo heinät tulivat sille hevoselle itselleen ja sen kaverille, toiselle hevoselle, joten leipänsä eteen sai polle-raukka raataa. Vaan hyvin sitä talossa pidettiin, ei valittamista. Suurimman osan vuottta laitumella tuoretta ruohoa syöden sai asustaan.

20150806_084205.jpg
Laitetaan vielä tämä kissakuva ennen kuin aletaan puhumaan rumia ja näyttämään julmia kuvia rituaaliteurastuksesta.

Minä en asu missään, paitsi virallisesti Australian Sydneyssä, kansalaisuus on sekä Suomessa että Australiassa. Suomessa vietän korkeintaan 3 kuukautta vuodessa, vähän alle, joten olen sielläkin vain turistina. Myös täällä Malesiassa olen turistina.  Malesia ei ole varsinanen muslimivaltio, mutta Islam on täällä vähintäänkin valtiovallan erityisessä suojeluksessa, käytännössä voisi sanoa, että melkein valtionuskonto niin kuin Suomessa oli evankerlisluterilainen kirkkousko ainakin vielä 1970-luvulla - ehkä sen jlälkeenkin, ja vieläkin.  Islamia tunnustaa Malesiassa reilut 60% väestöstä. Se on sunnilaiseen haaran kuuluvaa Shaifi-islmaia. Mistä islam sitten on tullut tänne Kaakkois-Aasiaan?  Tämä aluehan on entistä Brittien ja Portugalin siirtomaa-aluetta.   Jo ennen sitä, 1400-luvulla, arabialaiset kauppiaat toivat tuon uskon tälle alueelle, käännyttivät alueen alkuasukkaat siihen. Maan perustuslaki takaa uskonnonvapauden, mutta määrittelee samalla islamin liittovaltion uskonnoksi "relition of the federation".  Kuningashuone on käytännössä aina islamilainen, osa valtion synboliikkaa.
b4i.jpg
Minä hengailen enimmäkseen Malesian kiinalaisten kanssa, koska esim. vegaaneista suurin osa on heitä.  Erotuksena esimerkiksi Suomeen, täällä rotu ja etninen tausta ei ole mikään häivytettävä asia, vaan joka paikassa käytetään sitä henkilöä kuvaavana epitetetiinä, esimerkiksi teleoperaattorin tiedostoissa puhelinliittymän haltijasta on merkitty "race" eli rotu. Minulla se on "Chinese" jostain syystä. Sitä ei kysytty, vaan sen merkkasi liikkeen työntekijä.  Kas kun ei ollut vaihtoehtoa "boss" eli pomo.  Täällä nimittäin on hyvin yleistä malajien puhekielessä puhutella valkoihoisia "boss" .  Se ei ole tietääkseni mitenkään halventava nimitys vaan ilmeisesti jäänne siirtomaa-ajoilta tai merkki siitä, että valkoihoiset ovat vieläkin yleensä johtavassa asemassa olleessaan työelämässä tässä maassa.  

Malesian suurin väestöryhmä ovat malajit, ja he ovat käytännössä maan valtaa pitävä luokka ja muslimeja, he puhuvat malajin kieltä, tai malesian kieltä, joka on käytännössä sama kieli kuin Indonesian kieli "bahasa Indonesia".  Kieli on suomalaiselle aika helppo oppia, sillä kirjotiusjärjeslmä on laitinalainen ja ääntämys on foneettista, kuten suomen kielessä. "lamppu" on esimerkiksi "lampu" ja se lausutaan kuten "lamppu".  Laskeminen aloitetaan "satu, dua, tiga, empat, lima, enam ... " ja äääntämys on suomalaiselle ihan luontainan, paitsi "enam" ääntyy "önam".  Kielioppi on hyvin yksinkertainen, sanat ja lauseet lyhyitä.
Islamilaiset malajit modostavat liki 70% enemmistön tässä yli 28 miljoonan asukkaan valtiossa.

20150922-101807.jpg
Malesian väestöstä noin neljännes on etnisiä kiinalaisia eli Kiinan alueelta aikoinaan saapuneiden kauppiaiden ja siirtotyöläisten jälkeläisiä.  Kiinalaiset ovat stereotypioiden mukaan kauppiaita, liikemiehiä, ahkreasti tytötä tekeviä ja siten myös maan rikkaimpia. Aika usein kerrotaan, että heitä tästä syystä kadehditaan ja jopa vihataan. Ihan samalla tavalla kuin naapurimaa Indonesiassa, jossa heitä jopa murhattiin, raiskattiin aj poltettiin elävältä vielä niinkin myöhään kuin Suharton valtakauden lopussa vuonna 1998.   Syyskuun alkupuolella täällä Malesiassakin järjestettiin nk. punapaitojen marssi, joka oli huhuen mukaan hallituksen masinoima vastaisku pari viikkoa aiemmin järjestetylle keltapaitojen Bersih4-markksille, joka vaati korruptioskandaaleissa ryvettyneen pääministerin eroa. Keltapaidoissa oli aika paljon kiinalaisia, ehkä enemmistä. Näissä punapaidoissa oli ulkonäöstä päätellen enemmistö nuoria malajimiehiä sekä suuri joukko naapurimaista useimmiten siirtotyöläisiksi saapuneita. Heidän johtajansa eisttivät varsin jyrkkiä kiinalaisvastaisia lasusuntoja. Poliisi ja turvallisuusjoukot olivat vahvasti edustettuna marssissa, joten isommilta kähinöiltä sitten kuitenkin vältyttiin. Ja se pääministeri on edelleen vallassa.
reds.jpg
 Poliittiset jännitteet alueella ovat, niin kuin kaikkialla, kytöksissä etnisiin ja uskonnolisiin.
Monikulttuurisen valtion kasassa pitämiseen tarvitaan yhtenäisyyttä korostava ideologia. Sellainen on olemassa täällä Malesiassa, ja sellainen on myös Singaporessa.  Singaporehan on Malesiasta vuonna 1965 itsenäistynyt valtio: pikkuruinen saari Malakan niemimaan kärjessä.  Siellä eivät suurinta valtaa pidä malajit niin kuin täällä Malesiassa vaan sitä pitävät kiinalaiset.  He voat rakentaneet siitä maasta Kaakkois-Aasian talouden ja liikenteen keskuksen. Malajit ja intilaiset ovat siellä vähemmistöinä, myös amalajin kieli ja taimili (intialaisten valtakieli siellä kuten täälläkin)
b4a.jpg
Niin, sitten on se kolmas väestöryhmä, intilaiset, jotka ovat kolmantena ryhmänä sekä Malesiassa että Singaporessa. Sekä siellä että täällä Kuala lumpurissa on Pikku-Intia, intialaisen väestönosan hallitsema kaupunginosa. Sen tuntee siitä, että siellä elämä on värikästä ja vilkasta. Ihmisiä on paljon ja joka paikasta kantautuu eksoottisia tuoksuja ja ääniä. Yleensä kaupoissa ei ole hintalappuja vaan hinta sovitaan ostajan ja myyjän kesken tuttuun basaarityyliin. Väittävät myös että tarkkana saa olla, ettei tule vedätetyksi tai petkuktekuksi. Vaihtorahat kannattaa aina huolellisesti laskea. Tuttua turistikamaa. Kiinalaisten kanssa on jäyhempää ja luotettavampaa. Välillä heidän kylmäkiskoisuutensa jopa ärsyttää. Intialaiset ovat välittömämpiä ja ipuheliaampia, vilkkaampia. He osaavat yleensä hyvää englantia johtuen siitä, että Intian alueella on niin valtavasti eri kieliä, että englannin kieli on siellä ollut käytännön yleiskelenä viellä Britannina siirtamaavallan päättymisen jälkeenkin. Eli sama juttu kuin Singaporen ja Malesian kohdallakin, mutta eirtyisesti Malesiassa 1980-luvulta lähtien toetutettu malesialaistamiskampanja on aiheuttanut sen, että nuoremmat sukupolvet eivät enää osaa eivätkä paljoa välitäkään osata englantia.
lii.jpg

Jaaha, tästä islamilaisesta kulttuuristahan minun piti puhua, tai uskonnosta ja sen tavoista.  Kaikkihan sen "tietävät", että islamilaisissa maissa täytyy tottua minareeteista kaikuvaan loilotukseen. Niin täälläkin, ennen kuuttta aamulla se kuuluu ensimmäisen kerran, muslimien rukoukset.  Se on vähän niin kuin korkonkellot Suomessa, pitää kuulua kaikelle kansalle, koska ennenvanhaan kun oli yksi kansa, yksi kieli, yksi uskonto, se oli luonnollista.  Ja noilla loilotuksilla ja kellon rimputuksilla ja kilkutuksilla oli tiedotusthtävä kun ei ollut raidota eikä lehtiä eikä puhelimia.
No, joka tapauksissa täällä sien kuulevat kaikki, ja enemmän tai vähemmän yhteiskunta pelaa islamin ehdoilla. Uskonnolliset juhlat pysäyttävät lähes koko yhteiskunnan. Singaporessa tuollainen juhla on Kiinalainen uusi vuosi, ja täällä se on Ramadan-kuukauden päättävä  Hari Raya Aidilfitri  (Eid al-Fitri) tai Hari Raya Puasa.

Ja kohta se iljettävä kuva tulee ... varokaa!

Ja sitten on tämä, joka oli tänä vuonna nyt  24. syyskuuta Eid al-Fitr eli Hari Raya Korban, päivä sen muistoksi, että profeetta Ibrahim uhrasi poikansa ismailin Allahille.   Tuona päivänä suoritetaan aamulla moskeijassa rukousten jälkeen uhri:  teruastetaan lehmiä ja lampaita uhriksi Jumalalle eli Allahille. Teruastus tapahtuu halal-tyyliin eli siinä tainnuttamattoman eläoimen kurkku viilletään auki niin, että veri pääsee virtaamaan kaulavaltimosta ja eläin kuolee verenhukkaan. Rituaaliteruastuksia harrastavat sekä muslimit että juutalaiset, myös jotkut hindulaiset ja tietävästi jopa buddhalaiset, kristityillä onneksi ne ruumis ja veri ovat säilyneet vain symbolisina.   
teurastus.jpg
Tämän kuvan  lähetti minulle ystäväni Indonesiasta. Vastaavia olen nähnyt myös Malesiasta, ja youtubessakin on videoita teurastuksesta, joissa veitsi tai teurastaja eivät ole ihan terävimmillään, joten siitä tulee sitten aika nirhaamista.  Oli kuulemma kestänyt ukolta kaulan katkaisu yli vartin, niin että olivat pikkupojatkin kyllästyneet, todenneet vain närkästyneinä  "haram" ja lähteneet tiehensä.

Laitoin tästä asiasta eilen postauksen Facebookin eläinsuojelu-ryhmään:
es1.jpg
Aika monenlaista kommenttia siitä tietysti tuli, ja tulee varmaan edelleenkin.  Nyt on se tilanne, että Suomenkin rajoilla on ennenäkemätön tulva turvapaikanhakijoita, jotka ovat paenneet pääasiassa Irakista ja Syyriasta, jossa on sota, ja jossa ISIS,  Islamilainen valtio, Kalifaatti, toteuttaa jyrkkää linjaansa ja pitää ihmisiä pelon vallassa ja toisia tappaa sikailemattomasti, näin meille kerrotaan.   Joku pitikin sitä hämmentävänä, että rinnastan tuon rituaaliteurastuksen siihe, mitä terroristit tkevät mestausvidoillaan katkaistessaan päitä maerikkalisilta ja muilta panttivangeilta.  No, sen mitä olen niitä katsonut, eikös ne siinäkin pidä uhria aloillaan, paljasta tämän kaulan, sitten yksi ottaa vietsen ja alkaa leikata muiden huutaessa "Alla Akbar!" (Jumala on suuri).   Itse en iljennyt mennä moista teurastusta, siis eläinten tässä lähellä, katsomaan, iljetti jo sen verran rukousten kuuleminen sieltä päin ja tietoisuus siitä mitä siellä tapahtuu.
Kun asiasta tulee tuonkin verran enemmään henkilökohtainan, osa arkipäivän ympäristöä, siitä tulee koskettavampi.

Kysyn tuossa lopussa vähän prvosoivasti, että mitenkäs Suomessa, juhlitaanko tätä päivää pakolaisten vastaanottokeskuksissa samalla tavalla?  Joku sanoi, ettei siellä teurastella, ja ihan uskottavaahan se onkin.  Mutta miten sitten muualla Suomen muslimien piireissä?  Hasekelin asiasta jotain netistä ja löysin ainakin lampaankasvattajien foorumilta tietoa epäilyttävistä lampaanostajista.  Saman vahvisti juuri äsken eräs kommentoiva lammasfarmari.

Etiskelin myös tietoa rituaaliteurastuksista Suomessa. Löysin keskustelua vuosilta 2011 - 2013 jolloin oli valmisteilla uusi eläinsuojelulaki. Siihen sitten kirjattiin, että eläin on tainnutettava viimeistään siinä vaiheessa kun verta aletaan laskemaan. Tehdäänkö näin vai ei, sitä tuskin kukaan aktiivisesti valvoo.  
Usein tällaisissa keskusteluissa tulee sielle se, että onko kanttia arvostella tällaisia asioita: rituaaliteurastusta, kissojen ja koirien syöntiä, hevosen lihan tuotantoa tms. kun samaan aikaan teollisuusikaloissa ja -navetoissa kasvatetaan katseiltamme piilossa eläimiä, jotka kärsivät ja jotka sitten tapetaan, lain mukaan tuskattomasti, mutta miten käytännössä, jää aina arvailujen varaan.  Tai sitten, että onhan maailmassa vakavampiakin ongelmia kuin tämä .... eli yirtetään videä pohjaa pois asian käsittelyltä. Monet vegaanikavereistani (Facebookissa ja muuallakin) ovat aatemaailmaltaan vihreitä, tai vihervasemmistolaisia, eläinten oikeuksien lisäksi puolustavat ihmissoikeuksia ja ekologisia arvoja,  nykyisessä kädenväännössä persujen ja maahanmuuttokriittisten kanssa ovat heitä vastakkaisella puolella, eli toivottvat avosylin vastaan kaikki halukkaat tulijat. Tuntuu siltä, että asiassa voi vain edustaa kahta ääripäätä: se on oltava joko jyrkkä ei tai jyrkkä kyllä. Mutta entä kriittinen ehkä?  Sehän se on linja sitten pidemmän päälle käytännössä kuitenkin. Ja se, että ei kritiikittömästi heittäydytä rähmälleen tulijoiden ja muiden kulttuurien eteen vaan jonkin verran kuitenkin voidaan vaatia elämistä "maassa maan tavalla" ja pelaamista valtakulttuurin ehdoilla?
Minusta rituaaliteruastuksia ei pitäisi salia EU:ssa ja Suomessa ollenkaan, eli eläinsuojelulaki voisi olla nykyistä tiukempi.

PIC_20150814_135820.jpg
Mistähän tämän kuvan otin?  Joskus heinäkuussa jostain Järvi-Suomesta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti