Vuonna 2012 tulin Australian Brisbanesta. Silloin lensin ensin Singaporeen, ja sietltä parin tunnin odottelun jälkeen Finnairin lennlla Helsinkiin. Lennon aikana kuuntelin mp3-soittimesta Jarno Mällisen esikoisteoksen Kieroonkasvukertomus. Reissu itse oli kyllä sitten aika erilainen kuin mitä kirjan luoma tunnelma antoi odottaa. Tuon parin kuukauden aikana tapasin monia vanhoja ystäviä perheenjäsenten lisäksi tieysti. Myös jutakin sukulaisia tuli tavattu. Itse asiassa hyvn monia. Meillä kun oli serkkujen sukutapaaminen. Asuin Herttoniemessä ystäväni luona, mutta kvin paljon matkoilla: Jyväskyässä, Oulussa, Tampereella. Juoksin Helsinki City Runin. Kävin Jooga Nordicissa monta kertaa. Kävin tavastia-kulbilla kuuntelemassa Huovuja lato sek Freud Marx Engles & Jung -yhtyeitä, Pelle miljoonaa pariki kertaa ja kerran soolona Tumppi Varosta, Muska Bagitzinia Salossa,. Tampereella kävin Vegfest-kasvissyöjätapahtumassa, ja se oli alku monille ystävyyssuhteille suomalaisten vegaanien kanssa. Viivyin Suomessa kaksi kuukautta. Lippua varatessani vähän epäröin, kestänkö siellä todellakin noin kauan. Matkalla Australiaan pysähdyin sitten Hong Kongissa kauukauden ajaksi sulattelemaan kaikkea sitä hienoa j aihmeellistä, mitä olin matkallani kokenut. Valtavasti uutta ja vanhaa mielessä. Erittäin positiivinen jälleennäkeminen Suomen kanssa.
Sitten hihtiikuun lopulla 2013 oli toinen reissu. Viivyin Suomessa vain kymmenkunta päivää. Tietysti läisuvun tapaaminen Salossa. Samassa yhteydessä vietettiin ennakkoon 50-vuotispäiviäni. Sain llahjaksi kävelykärryni, ja se mukanani sitten kiertelinkin Eurooppa, 14 itäsien ja Keski-Euroopan maata. Parhainpana kokemuksena Balkanin alue. Sitten muutama päivä Suomessa heinäkuussa, mm. Tammerfest, josta päällimäisenä jäi mieleen Ismo Alanko Säätiö. Eppu Normaalikin siellä esiintyi, no joo, ja Klamydia ja joskus ihan alussa joku Cheek ...
China Southern Airlinesilla olin tullut Sydneysta, ja sillä myös lensin takaisin kuun loppupuolella. Sitten lensinkin Cairnsiin, josta aloitin viiden kuukauden kävelyretken, joka päätyi Tasmanian kautta Melbourneen. Sieltä sitten lensin 15. tammikuuta 2014 Kota Kinabaluun MAelsiaan, Borneon saarelle. Ihan näinä päivinä tulee siis vuosi siitä kun lähdin Australiasta.
Vuonna 2014 saavuin jälleen Helsinkiin muutama päivä ennen Vappua. Olin sitä ennen ollut tolla mainitussa Kota Kinbalussa ja vähän muuallakin Borneolla. Vapun vietin Somerolla, lähellä Saloa, eläinsuojelukeskus Tuulispäässä. Sitten lädihnkin Helsinking kautta Espanjaan: Madridiin, Zaragozaan, Barcelonaan. Ei ollut kivaa, joten läähdin kolmen viikon jälkeen takaisin Aasiaan, Norwgian.comilla Bangkokiin,eli samaa tietä, jota olin tulltukin. Siinä sitten mietin, että ei ole Länsi-Euroopaa mua varten: niin oli autio ja yksinäinen ja sipulin hajuinen. Päätsin sitten pysytellä itäisessä Euroopassa niin kauna kunnes tulee hyvä syy mennä länteen. Portugali ja Ifalia voisivat sittenkin olla käymisen arvoiset.
.Mutta nyt siis, vuonna 2015 kokeilen uutta reittiä ja uutta lentoyhtiötä. Lennän suoraan Kuala Lumpurista IstanbuliinTurkish airlinesin koneella. Lippu on suht edullinen, 360 euroa sislläen matkatavarat ja ateriat. Kun kuskaan mukanani n. 30 kg tavaraa, hinta ei ole lainkaan paha eikä häviä paljoakaan Norwegian-yhtiölle. Heidän lippunsa ovat haussa hyvin edulliset, mutta kulujen jälkeen, ja kun on erikseen maksanut aika paljon aterioista ja matkatavaroista, lopullinen hinta tulee suhteellisen kalliiksi.
Minulla on vain alustava suunnitelma siitä, miä reittiä aion matkata Suomeen. Kuitenkin teen sen bussilla, junilla ja muilla julkisilla. Mahdollista on, että käyttäisin myös jotain halapalentoyhtötä, jos oikein kiire tulee. Jos en vielä vapuksi, niin aiknakin toukokuun puoliväliin mennessä olisi tarkoitus olla Helsingissä.
Tämmöisiä mietiskellään täällä Malesin länsirannikolla loma-asuntoalueella lämpötilan ollessa vähän alle 30 asteen. Aika pulahtaa uimaan taas kohta.
Sitä ennen muutma kuvamuisto viime ajoilta ...
Vielä on pari palaa jäljellä näkkileivästä, jonka ostimme lokakuussa Thaimaasta, Chiang Maista muistakseni.
Lokakuussa teimme kumppanin kanssa ensimmäisen yhteisen ulkomaan-matkamme. Lensimme Thaimaaseen viikoksi. Kävimme Chiang Maissa ja Paissa.
Lok
Tässä kuvi Malesiasta. Vegetaristitapaamisissa on tullut käytyä muutamia kertoja ja tavattua uusia ihmisiä.
Eräässä tapahtumassa istutettiin puita ja puhuttiin kesätävstä kehityksestä Mukana oli mm. pyöräilyä edistävä ryhmä.
Toimin syksybn ajan opettajana Burmasta eli Myanmarista tuleville pakolaislapsille. Homma oli todella mukavaa kaikille. Sitten marraskuun puolivälissä alkoi koulujen lomakausi, n. 2 kuukautta siinä koulussa. Nyt sitten oli tarkoitus palata opetuksen pariin, mutta kuulinkin, että se koulu on lakkautettu ja oppilaat siirretty muihin kouluhin. Nyt sitten olen UNHCR:ään yhteydessä löytääkseni uuden koulun. Mutta juuri näitä lapsia minulla kyllä tulee ikävä.
Olen ahekra lentämän. AirAsia-yhtiötä käytän ahkeraan. Olin juuri lähdössä yhtiön lennolle Saigonista Kuala lumpuriin joulukuun 28. päivän aamuna, kun tapahtui se onnettomuus, jossa Indonesian Surabayasta Singaporeen matkalla ollut kone putosi mereen ja yli 160 ihmistä kuoli. Meidän laskeutuessamme Kuala lumpuriin alkuiltapäivästä, myös men lensimme ukkosmyrksyn läpi. Ei mitenkään tavatonta tropiikissa.
Je suis Charlie. No, ei tämä kuva siihen liity, muuten kuin että rauhaa, rakkautta ja positiivista mieltä julistaa.
Tammikuun 2015 yksi järkyttävistä uutisiita oli ranskalaista pilapiirroslehteä vastaan tehty isku, jossa kuoli 12 ihmistä.
Ja sitten ruokaa ... Nyt on taas menossa hiljainen kausi elämässä. Asun kotimaisissa olosuhteissa ja enmmäkseen kokaan itse ruokani. Ravintoloista ei juuri kasvisruokaa saa, eikä edes viitsi kysyä, koska niissä hiasee aina niin voimakkaasti meriruualle. Mutta minusta on ihan hauska kokata kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti