Sivut

tiistai 28. tammikuuta 2014

Tammikuu 2014 - Tempeä ostamassa Borneon saarella Kota Kinabalussa


Youtube-video  on koostettu sekä muiden että omista kuvistani ja ääni on nauhoitettu puhelimella Borneon saarella, Malesiaan kuuluvassa osassa Kota Kinabalun kaupungissa. Siellä on lähellä Kinabalu-vuori. Kota taas merkitsee kaupunkia Malesian ja Indonesian kielellä.  Tempe taas on mainiota vegaaniruokaa. Sitä tehdään erittäin paljon Indonesiassa, mistä se on kotisinkin. Suomessa sitä tehdään myös lupiinista, herneestä yms.  Trooppinen kostea ja kuuma ilmasto on otollinen tempen valmistukselle. Suomeksi se on tempe, englanniksi tempeh, indonesiaksi myös tempeh, eikä sitä lopun h-kirjainta lausuta.



Malesiassa tempe on hyvin halpaa, indonesiassa se on suomalaiselle liki ilmaista. 
Suomenkielinen wikipåedia kertoo tempestä näin:

Tempe tai tempeh on fermentoitu ruoka, joka tehdään yleensä soijapavuista. Tempe on hyvin suosittua Indonesiassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa sekä nykyisin myös länsimaissa etenkin vegaanien keskuudessa.
Tofun tapaan tempe tarjoaa mahdollisuuden parantaa soijapapujen sulamista elimistössä. Tempe eroaa kuitenkin tofusta ravintosisältönsä ja makunsa puolesta, sillä fermentointiprosessin ja kokonaisten papujen käytön vuoksi siinä on enemmän kuitua ja vitamiineja sekä jämäkämpi koostumus ja voimakkaampi maku.
Tempen valmistus alkaa kokonaisista soijapavuista, jotka pehmennetään liottamalla ja halkaistaan tai rikotaan osittain, sitten ne keitetään osittain. Seokseen lisätään mieto hapate, esimerkiksi viinietikka, sekä sekoitetaan joukkoon Rhizopus oligosporus -sieniviljelmää. Pavut levitetään ohueksi kerrokseksi ja jätetään fermentoitumaan noin 24 tunnin ajaksi 30 asteen lämpötilaan.
Hyvässä tempessä pavut ovat sitoutuneet yhteen valkoisesta rihmastosta muodostuneella massalla. Matalammassa lämpötilassa tai vetoisessa paikassa harmaita tai mustia läikkiä voi ilmaantua tempen pintaan. Tämä ei kuitenkaan ole haitallista eikä sen pitäisi vaikuttaa makuun tai laatuun. Itiönmuodostus on normaalia kypsässä tempessä. Mieto ammoniakin tuoksu saattaa ympäröidä hyvää tempeä sen fermentoituessa.
Soijaproteiini muuttuu helpommin sulavaksi tempen fermentointiprosessissa. Etenkin kaasua muodostavat oligosakkaridit vähenevät huomattavasti R. oligosporus -viljelmän avulla. Perinteisissä tempeä valmistavissa liikkeissä aloitusviljelmä sisältää usein myös muita hyödyllisiä bakteereja, jotka muodostavat vitamiineja (kuten B12). Länsimaissa on yleisempää käyttää puhdasviljelmää, joka sisältää vain R. oligosporusta. Koska tempe tehdään kokonaisista pavuista, on se myös hyvä kuidun lähde.

Keittiössä tempe valmistetaan usein leikkelemällä se paloiksi, marinoimalla tai uittamalla suolavedessä tai soijakastikkeessa ja sitten paistamalla. Paistettu tempe voidaan syödä pelkältään, käyttää chiliruoissa, keitoissa tai muhennoksissa. Tempeä voi myös käyttää jauhelihan tapaan. Tempen moniulotteista makua voidaan kuvailla pähkinäiseksi, lihaisaksi tai sienimäiseksi. Tempe kestää hyvin pakastusta ja sitä voi ostaa useista eko- ja etnokaupoista tuoreena, säilykkeenä tai pakasteena.
(Lainaan tekstiä tähän, koska osa siitä on omani. Kirjoittelen wikipediaan muutamilla salanimillä). 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti