Timo Tropiikista: Tammikuu 2012 - Pyöräretki tyssäsi alkuunsa

Mistä tämä kuva on?

Edellisen blogikirjoituksen valossa joku voisi arvata, että jostain matkan varrelta Brisbanesta Sydneyyn tai Melbourneen kun olen laittanut pyörän peräkärryineen lauttaan ja olen ylittämässä vettä päästäkseni saareen tai joen toiselle puolelle. Kuva on kuitenkin ihan "kotikunnuilta" Brisbanesta, jonne palasin neljän päivän pyöräilyn ja telttailun jälkeen.

Asun nyt jo kolmannessa asunnossa tässä kuussa. Tämä on vanha talo, sisältä puuta, joka sijaitsee kaupungin keskustan itäpuolella Brisbane joen läheisyydessä. Kätevin tapa liikkua keskustaan on kävellä joen rantaan lauttalaiturille ja ottaa kaupungin liikennelaitoksen lautta. Lautalle saa ottaa myös pyörän, joten matkaa voi jatkaa sillä. Lähempänä on tietysti myös bussipysäkkejä, eikä juna-asemallekaan ole hirvittävä matka pyöräillä. Tosin melekin samalla vaivalla pyöräilee suoraan keskustaankin. Maasto on aika mäkistä, mutta sehän on vain hyvää harjoitusta keuhkoille ja jalkalihaksille. .

Liikkuminen oudoissa ympäristöissä ja paikkoihin tutustuminen on nyt helpompaa, kun minulla vihdoin on Android-älypuhelin, jossa on kunnon GPS-paikannin. Minä en ole todellakaan tekniikassa ihan kärkijoukoissa vaan hankin uutuudet yleensä myöhässä pitkän harkinnan ja jahkailun jälkeen.

Pyöräillessä Kultarannikon halki etelään oli paikantimesta todella suuri hyöty. Minullahan oli napadynamo ja siihen kytketty akkulaturi, jolla oli tarkoitus ladata puhelinten ja muiden laitteiden akut. Laturi ei kuitenkaan toiminut. Se oli yksi lukuisista syistä matkan keskeyttämiseen.
Niiden muiden ruotiminen täytyy nyt jättää tuonnemmaksi, koska nettiyhteydessä on ongelmia, ja kuvien lataaminen sujuu todella hitaasti, ja minulla on nyt hieman kiire ...

2015 lokakuu: kadonneet kuvat laitettu paikoilleen ja jatketaanpa selittelyä tässä samalla.

Asuntooni oli todellakin vanha ja purkukunnossa jo. Sain vuokrattua siitä huoneen vegaanikavereiden kautta. Daniel oli juuri eronnut: rouva muuttanut pois, ja siksi talo oli nyt puolityhjä. Asuin siinä siis kolmisen kuukautta, mikä onkin ollut sitten vuoden 2009 maksimi aika yhdessä paikassa.

Olin kyllä hakenut asuntoa myös uudemmista paikoista. Edellisnä syksynä palattani epäonnsituneelta kosiomatkaltani Indonesiaan, ja onnistuneelta silmäleikkausmatkalta, päätin asettua Brisbaneen ja hain kaupungin asuntoa. Vetosin huonoon näkööni päästäkseni jonossa hieman eteen päin, mutta minulle luvattin vain keskiverto asumistarve, mikä merkitsi kolmen-neljän vuoden jonotusta. No, jos olisi jäänyt jonoon, olisin nyt varmaan kaupungin vuokra-asunnossa Voi että olen onnellinen, etten jäänyt siihen jonoon.

Kerran kävin katsomassa ja hainkin puolittain kaupungin tukemaa vuokra-asuntoa, jonkin säätiön ylläpitämää. Se oli keskusta-alueella Fortitde Valley-kaupunginosassa, jossa sijaitsi mm. suosikkiravintolani kiinalainen Quan Yin.

Se oli ihan kamal paikka. Siellä oli ylläitäjä, mies, joka toi mieleen lähinnä vanginvartijan. Kuitenkin päätin mennä sinne, mutta kun en saanut tyypin kanssa hoidettua sähkön ja puhelinlinjan kytkentäasioita, peruin viime hetkellä.

Brisbane sijaitsee joen rannalla, ja keskusta on suurkaupunkimainen korkeine pilvenpiirtäjineen. Se liikekeskusta kuitenkin on suhteellisen pieni alue, siellä jopa sijaitsi joogastudioni vuonna 2010 kun sinne ensimmäistä kertaa muutin. Olen asunut ainakin viidessä eri paikassa eri puolilla kaupunkia: kaukana idässä Samfordissa: Coopers plainissa hökkelikylässä, kahdessa paikkaa Sunnybankissa, joka on kiinalaiskaupunginosa, Slisburyssa ja sitten tuolla ....

en heti muista edes sen kaupunginosan nimeä, ipitää tarkistaa ...

Balmorall road, lähellä Hawthornen citycat-laituria ja Morningsiden juna-asemaa. '

Brisbane on suht kiva ja turvallinen pyöräilykaupunki. Sanoivat, että se oli suuri muutos kymmen vuoden takaiseen tilanteeseen. Ei se kuitenkaan ihan ongelmitta sujunut. Aina tuolloin tällöin sai kakkaa niskaan joltain autoilijalta, joka vaati pyöräilijää siirtymään jalkakäytävälle. Se ei ole sallittua, vaan siitä voi saada sakot. Jos ei erillistä merkittyä pyörätietä ole, tulee pyöräilijän ajaa autojen seassa ajoradalla.

Niitä pyörätietäkin alkoi ilmestyä 2010-luvun alussa, jose ei erillisinä, niin ainakin katuun maalattuina.

Minä pyöräilin paljon, ja taamikuussa 2012 ajattelin jättää Brisbanen taakseni ja pyöräillä Sydneyyn ja kenties Melbourneen saakka.

Muttan enpä päässyt, joskus menee ihan kaikki pieleen, ja tämä reissu oli juuri sellainen. Yhtään mikään ei toiminut. Akoi satamaan, etupyörän keskiöön asennettu dynamo ei toiminut, kumit puhkesivat yhtenään, oli kylmä ja väsytti.

Näissä kuvissa näkyy tuo extrawheel-peräkärry. Sen ideana oli mahdollistaa kasien sivulaukkujen käyttö. Jos olisi etulaukut laittanut, niin kolme paria olisi mahtunut. Extrawheel kuitenkin teki pyörästä kömpelön ja vaikeasti ohjattavan.

Sitten vuotta myöhemmin kun lähdin uudelle reissulle Sydneystä, oli jo myynyt extrawheelin pois ja nyt käytin kahta paria laukkuja: etu- ja takalaukut.